Mutten jaksa myöskään kirjoittaa nyt. Kuvia siis. Syksy, rakkain vuodenaikani. Ikipitkästä aikaa olen päässyt järvelle kerran, pari. Puutarhaa hiljalleen yritetään saattaa talvikuntoon, vaikka oma kunto on kuin Simbergin talutettavilla.
Väsinud.
2 kommenttia:
Ihania kuvia, etenkin tuo viimeinen kuin runoa jostain... Voimi a sinne!
Kiitos. Noissa lyhdyissä olisi kiva polttaa kynttilöitä, mutta turvallisuussyistä olis vissiin fiksu hankkia jotain aurinkokennomöykkyjä :)
Lähetä kommentti