Perhettämme ympäröivä hiljainen uutisten odotus pysähdyttää välillä. Millaista se oli...? En jaksa muistaa, tai en halua? Entä silloin... millaista se oli? Aikoja ja hetkiä ei voi tietää.
Mutta myös iloisia ja touhukkaita asioita täällä puuhaillaan.
Me ootame kurb uutiseid, aga päevad jooksevad, jooksevad - vahel on nii halb, vahel jälle teisi uutiseid, vahel ei mäleta et see kurbus ongi. Aga täna paikeses sain aias võim ja rõõm. Nadalavahetusel meil on ka kirbuturg, omas aias.
.png)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti