Kovin on työntäyteistä edelleen. Muista tapahtumista mainittakoon: kävin moikkaamassa Sofi Oksasta kirjakaupassa eilen. Suunnittelen reissua kustantamoon. Haluaisin soutamaan ja onkimaan (missä välissä?) mutta vene on vettä tulvillaan. Kävin Mäntässä kebabilla enkä tullut kipeäksi. Söin suklaakakkua ja tulin kipeäksi. Luen hyviä kirjoja joista en seuraavana aamuna muista mitään. Suljen silmäni näen neulan ja lankaa, joskus ompelukoneen villisti tikkaavan. Suljen silmäni ja näen että kaikki järjestyy. Suljen silmäni ja näen tsunamin hyökyvän lasi-ikkunoita vasten.
Väga palju tööd, kuid siin ma olen. Elu see on elu jaoks, murede-rõõmudega... Sulen silmad ja näen kuidas saabub suur laine maja üle ja on ainult viimasel hetkel pääseme turvalisse. Enamasti sulen silmad ja näen õmblemine... Aga töö, see meeldib mulle!
.png)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti