Norsunluuhääpäivä

Hääpäiväkin oli, 14 vuotta eli norsunluu - mieluummin voisi olla mammutinluu, minusta. Sen kummemmin muistettu juhlia, taaskaan. Tämähän on yhtä juhlaa joka päivä.

Hissukseen kun mennään niin hyvä tulee, kaikissa asioissa. Mietin sunnuntain tekstiä Tuhlaajapojasta; vuosi vuodelta nämä paaston valmistussunnuntait käyvät yhä tärkeämmiksi. En ollut kirkossa kuulemassa Baabelin virtoja, mutta ehkä ensi viikonloppuna menen Jyväskylään ja pääsen kirkkoonkin sen kuulemaan - kauneimpia kaikista kirkkoveisuista. Netistä ei löydy juuri sitä rakkainta versiota vieläkään, muuten laittaisin tähän. Olen harjoitellut katumuskanonin irmosseja kun sain nuotit, melkein uskon selviäväni neljän illan toimituksista ensimmäisellä paastoviikolla - jos ei pakkanen tyrehdytä hyvää aietta.

Isän harituspihditkin löytyi, en edes muistanut että ne tuli minulle. Miten kauniiksi tehtiin työkalutkin ennen!

Muuten tämän viikon ruokavalioni on tällainen. Ehkä siitä lievä alakulo ja epävireisyys - ja eilen olin todella huonovointinen. Paastoon laskeutumista tosiaan... no ei, minä en voi paastota ruuasta juurikaan - eikä sairaan tarvitsekaan - mutta näistä lääkkeistä kyllä haluaisin luopua. Joku kysyi miten minä sitten paastoan. "Salassa", voisin sanoa kuten eräskin mummeli jonka nähtiin syövän makkaraa paastoaikana :)

Tänään oli meillä taas toimittaja ja valokuvaaja pääsiäisjuttua varten(Askel-lehteen). Mukavaa ja lämminhenkistä, ihmisiä joihin oli todella ilo tutustua. Yleensä en kertoile näistä lehtijutuista täällä etukäteen, mutta nyt sen vuoksi, että olen paljon miettinyt suhdettani muihin ihmisiin, varsinkin vieraisiin. Että jaksanko ja mitä, ja kuinka paljon. Nyt totesin etten ole ihan toivoton, sillä iloitsin heidän vierailustaan. Kiitos.

Miten tuo kissajuttu liittyy tähän? No siten että kissoja pitää olla. Aina.

Selle päeva kõige parem asi oli uued inimesed ja tuttavaks saamine. Ma ei olegi nii lootusetu kui ma arvasin - inimeste kohtumine pole nii raske nagu on olnud juba mõned kuud.

Huutokaupassa

Olihan hieno kokemus! Keuruulla järjestettiin tänään antiikkikirppis/myyjäiset ja huutokauppa. Meille lähti mukaan suloisen Lomonosov-teekannun (samovaaria varten kun toisessa vaarissa ei ole ollut) ja jokusen muun tavaran lisäksi kaksi isoa laatikkoa erilaista kummaa tavaraa. Edullisesti tietysti, oliko 5 vai 7 euroa/laatikko! Kotona pengoin ostoksiamme ja varsinaisten tavaroitten seasta löytyi tämmöinen rasia ja Seitsemän veljestä vuodelta 1964 Gallen-Kallelan kuvituksin, Sarviksen astioita, Tupperia ja kivoja punaisia kulhoja. Kaikki hyvässä kunnossa. Myös punaisia jalallisia mukeja oli monta, niiden loppusijoituspaikkaa en vielä ole ehtinyt miettiä. Laatikoissa ne "varsinaiset" huudot oli vanha Ameriikan-karttakirja (1932 official paved road and commercial survey of the united states) ja isot patenttikorkkipullot joita olen katsellut kirppareilla sillä silmällä jo kauan. Me taidettiin saada uusi harrastus! Valokin tykkäsi vaikka lähtiessä oli ihan että ei, ja että ounou ja typerää. Hehee.

Tilaukseni Kiinasta saapui eilen ja hops! Kaikki huivit taisivat jo mennä ja tilasin äsken lisää. Olen vallan huono kauppias, unohtelen antaa tilinumeroita ja pyytää rahaa. Mutta ihania värejä, kirkkohuiviksi juuri sopivia, pieniä, kevyitä, huokeita ja hyvin päässä pysyviä. Viimeksi möin viimeisen omasta päästäni. On ilo tuottaa iloa ihmisille. Pieni tuotto joka näistä tulee, menee tsasounan hyväksi.

Antibioottikin on alkanut toimia ja astmalääke samoin (puhkuin vain 280 peffillä ennen kuin älysin mistä johtuu se hirveä uupumus, ainakin osaksi - pitäisi olla 420) ja olo on ihan kelvollinen. Kiitos sään haltioiden on jo leudompaa eikä kylmyys kiristä hermoja enää. Välillä oli oikein suurennuslasin kanssa etsittävä iloa ja kauneutta - onneksi sitä löytyi ihan läheltä, joka päivä.

Muista uutisista mainittakoon Downton Abbeyn taannoinen loppuminen (pitänee pian tilata se viimeinenkin tuotantokausi....), kummilasten luona taivaalle lentoon laskettu uuden vuoden kiinalainen lyhty ja pikkuisen Micaelan pikkuiset jalat. Ja niissä uudet ystävän kutomat pikkuiset sukat.

Meil on uus hobby! Käisime täna esimest korda oksjonis! Alguses oli et ei, meie ei mitte midagi hüüda... kuid juhtusgi nii et väga hea oli saagi :p

Pakkasta, pakkasta ja... pakkasta?

Jotenkin tuntuu etten muista muuta kuin miten kylmä on ollut, ja sen kuinka hurjan ihanaa kun saatiin vihdoin lämmitys pelaamaan paremmin ja on tarennut - sisälläkin! Kylmimmillään on makkarissa ollut +6 astetta (lattialla +2) ja konehuoneen (siis kodinhoitohuoneen) lattia ollut max. kolmisenttisen jään peitossa kun joku juttu oli haljennut boilerin tienoilla. Eilen aamulla kuuma vesi oli jäätynyt mutta suli suht pian kun lämmitettiin puhaltimella. Pari viemäriä ja apuallas on jäässä myös. Täällä kun ei ole lunta sokkeliin lapioitavaksi niin rossipohja on vallan vilpoisa. Keittiönaluskellarikin pääsi jäätymään - onneksi oli koetäyttö eli vain porkkana- ja perunapussit ja jotain jota en muista, mutta siellä taisi kuolla minun ihanat daaliat ja gladiolukset! Se murehduttaa.

Järven jäällä on pilkkijän teltta taas - mainio keksintö, haluaisin kokeilla. Kylmästä ja talvesta voisi nauttia noinkin eikä vain raanoja tiputtamalla.

Kuvia katsellessa muistuu mieleen muutakin (ja fb:sta pitää hiukan luntata): kissat on olleet ihan outoja, ulkonakäynnit on pikaisia suikahduksia ulos ja sisälle äkkiä takaisin (-30 ei liene kissankaan lempilämpötila?) ja lisäksi Otto on hivuttanut itseään aina vaan lähemmäs leivinuunia ja nyt se nukkuu jo leikkuulaudalla apupöydällä. Suuttuu jos ei pääse siihen, joten antaa olla toistaiseksi. Nyt on harkinnassa semmoinen tikapuuhimmeli jonka kanssa ne pääsisivät leivinuunin päälle (kuinka pölyisenä sitten sieltä tulevat?).

Saimme uuden sängyn - se vanha oli hyvin palvellut 120cm leveä runkopatja. Uusi on täysimittainen eikä minun tarvitse yöllä enää herätä kun toinen kääntää kylkeä, eikä itse herätä kääntymään etten tipu kääntyessäni! Ja peitot pysyy sängyssä myös kun mahtuvat vierekkäin! Uusi on myös pehmoisempi eli olen paljon paremmassa kunnossa aamuisin kuin vanhasta herätessä. Kiitos ystävän joka auttoi hankinnassa. Paljon aihetta kiitokseen, elämänlaatu parani kertaheitolla. Olen pikkuhiljaa laittanut makkaria uuteen kuosiin muutenkin - jopa kirjahylly on tehty seinälle (siihen tulee joskus toinenkin hylly kun jaksetaan) ja tavaraa hävitetty tai piilotettu muuanne. Työhuoneenkin sain melkein siivottua - siis kaikkeen tähän olen käyttänyt pari viikkoa kaikkiaan kun hetken kerrallaan vain pystyn tekemään. Yritän tänään vielä kiivetä yläkertaan etsimään oikeita pakkasvaatteita - nyt vasta! Johan lupasivat pian lauhtuvaa... mutta kun en ole kyennyt. Minulla on yli kuukauden jatkunut poskiontelotulehdus ja sain valita joko punktion tahi antibiootit - kokeilen lääkkeillä ensin kun puuduteallergiat ja nenäruston muoto tekevät hankaluuksia punktiossa. Tulehdus löytyi melkein vahingossa - kävin hammaslääkärilläkin pari viikkoa sitten valittamassa mutta suusta ei löytynyt vikaa. Hoitosuunnitelmaa tehdessä (hei, mulle tehtiin oikeesti hoitosuunnitelma!!!) tuli puheeksi nenäasiat ja sitten ultrattiin, kappas kun osuikin! Silmäkin on vähän kärsinyt mutta nyt alkaa tuntua paremmalta jo.

Kevät on oikeasti tulossa, jaksan uskoa siihen jo. Havaitsin että siemeniä on ihan kivasti, joitain pitää jostain löytää ja sitten ne gladiolukset ja daaliat. Mutta ihan varmasti, varmasti pian on kevät!

Ma usun et varsti on kevad siin! Talv on väga kaunis ja päikese loojuse värvid nii ebatõelise ilusaid - kuid iga päev oleme lähemal kevadel! Vaatasin juba eelmise suvelt jäänud seemned, ja arvutasin mis ja kui palju on veel vaja.

Ohoh, en ole päivittänyt blogia

Olen ollut hyvin väsynyt ja lisäksi kipeä - eilen havaittiin ultralla poskiontelontulehdustakin, mutta maanantaina pitää mennä vielä röntgeniin varmistamaan asiaa. Ilmankos on ollut onea olo. Uudenvuodenyönä vähän paukuteltiin raketteja (4 tosi hienoa, ja edullisia jopa, Kaskad-merkkisiä!) ja sulateltiin sinistä mehiläisvahaa (minulle tuli joku hieno jota en muista) ja ylipäätään valvottiin kolmistaan jonnekin puolenyön yli. Ennen h-hetkeä toimitin tsasounalla kiitosakatistoksen ja se tuntui hyvältä tavalta lopettaa vuosi, aika vaikea mutta antoisa sellainen.

Seurakunnan miehillä oli jonkinlainen parrankasvatuskisa ja uutena vuotena mitattiin. Taisi tuo voittaa (kaikken parrakkaimpia ei huolittu ylivoimaisina kisaan mukaan :D)Valo koristeli vehnäpiparin iskälle.

Valo vietti joululomaa oikein urakalla, piti lapasia sukkina ja piirsi hienon kartan mielikuvitusmaailmasta - sitä käytetään D&D-roolipelissä, jota pelaa isin kanssa. Ja laittoi hän kumikanan minun lintuhäkkiini, mokoma.

Autosta juuttui oikea etujarru ja se piti korjata, onneksi juuri ennen hurjia -32,5-pakkasia eli melkein tarkeni tehdä remppaa. Yhtenä kurjana kipupäivänä piristin itseäni leveästi hymyilevällä paistetulla kananmunalla, ja söin evästä kissa jalkojen lämmikkeenä. Yleensä en paljoa paijaile Lordia, mutta sisällä oli järkyttävän kylmä (12 astetta hellan vieressä)- huomattiin vasta pakkasten laannuttua että rossipohjan kissanluukku oli jäänyt auki. Keittiön lattiakellarikin jäätyi - emme olleet ainoita joille niin kävi lähitienoilla, niin ettei rakentajassa lienyt vikaa. Kun ei ole lunta sokkelin suojana niin kylmä pääsee esteettä alapohjaan. Ja hellan takaa löytyi kauan sitten kadottamani ihana tarjotin.

Täna mulle helistas Käsitöö-ajakiri müüja ja ma ütlesin talle eesti keeles et ma ei telli seda enam - võib-olla järgmisel aastal jälle. On väga frustreeriv selliseid ajakirid vaadata, kui ei ise enam saa teha.