maanantai 11. toukokuuta 2015

Pilvisen päivän hommia

Pesin kasvihuoneen katosta lattiaan (nimenomaan näin päin) painepesurilla ja mäntysuovalla (otin allergialääkkeet ensin) ja kylläpä tuli puhdasta! Sain lajiteltua rojut ja tarpeelliset (eli paremmat rojut) ja vietyä nekin takaisin kasvihuoneeseen siististi - yritän löytää nyt kuplamuovia jostain eristykseen että saisin edes hiukan aikaisemmin vietyä sinne noita taimiakin. Kerta nyt ryhdyin! Oi mitä touhua. Ja sorsat ja kurjet ja joutsenet huutelevat, peipot laulavat ja västäräkin poikanen on uhkarohkea, tulee aivan viereen, tikkujalka.

Keräsin tänään horsmaa, nokkosta vielä haen. Sitä on alkanut olla vallan kiitettävästi tontilla. Kun muutettiin ei ollut yhtään. Jospa voissa kieriteltyä horsmaa, nokkosmuhennosta, pottuja ja tattikastiketta tänään. Kissa on niin innokas hortoilija, se rakastaa sitä kun laskeudutaan sen tasolle (tai ehkä se katsoo että me noustaan). Eilen oli kolme punkkia jo Otossa. Se varmaan enteilee euroviisuvoittoa.

Eilen illalla haettiin kebabit Bahezista, tuli hirmuinen keppappihinku. Katsottiin hauskoja kotivideoita ja syötiin. Minä en pysty enää katsomaan niitä joissa joku satuttaa itsensä. Enkä pysty katsomaan mitään verisiä juttuja mistään leikkausohjelmista tai sarjoista - en ymmärrä. Ennen ei ole tehnyt huonoa. Nyt inhottaa ja silmät menee kiinni. Hormonit?? Game of Throneskin menee puoliksi silmät kiinni.

Pilvine päev on kõige parim kasvuhoone puhastamiseks. Nüüd on puhas ja ilus :)

4 kommenttia:

enkulin käsityöt kirjoitti...

Kivoja sadepäivän töitä. Nokkosista saa muuten ihanat letut.
Ihanaa alkavaa viikkoa sinulle ja porukalle.

Kivipellon Saila kirjoitti...

Jopa sait paljon aikaan! ...villivihanneksia kannattaa nyt hyödyntää, meillä ei isäntä niitä suostu syömään mutta kerään niitä kanoille, ne tykkäävät...salaattia teen isännän lautaselle, muuten sekin jäisi kulhoon! Linnunlaulussa on kiva puuhailla! Mukavaa alkavaa viikkoa!

Anonyymi kirjoitti...

Mooiii ja ihanaa maanantaita.

Meillähän äitienpäivä on yksi känkätys- ja nahistelupäivä muiden joukossa. Tänään sitten ipanaisilla parempi päivä. Eilen sain laitettua kasvamaan harson alle perunaa, härkäpapua ja lehtikaalia. Pidetään peukkua että jotain kasvun ihmettä tapahtuu.Tänään olemme yhdelle parta-agamalle isontaneet terraariota ja laittaneet hiekkaa melskattavaksi. Jaahans, kissoilla ollut koko päivän joku outo pöljäilymeininki ja jahtaamisvimma. Kevättä???? Leikattujahan ne on sekä tyttö ( Helskatti) ja äijä ( Himskatti). Nytkin riehuvat noilla kiipeilyhyllyillään ja pomppivat ylös ja alas.

Oon miettinyt pitkästä aikaa taas että voisin tehdä jotain vapaaehtoishommelia ja laittaa hyvän kiertämään... Teenhän mä sitä...Annan lahjoituksia vähempi osaisille perheille, kierrätän, autan lähimmäisiäni monella tapaa. Osallistun pakolaisia kotouttamalla ja luultavammin tässä piakkoin saan ehkäpä syyrialaisen ystäväperheen.

Saako ihminen olla kateellinen toisen kasvihuomeesta? Koska minä olen kateellinen myönnän sen.

Terkkuja toiselta oudolta pesueelta toiselle. Minulalhan ei tee silla lailla pahaa veri, koska ammatissani olen nähnyt kaikenlaista ja tykkään esim. Game of Throneista myös, mutta kaikista surkeimmaksi minut saa...eläimien laiminlyönti ja pahoinpitely ja kaltoinkohtelu. Se on aina tehny vaikeeta, se on meiän perheen Akilleen kantapää. Meillä koko pesue vaan on ihan surkeena jos oma lemmikki on kipee. ei nukuta öitä yms. ja jos katotaan telkkarista jotain missä vilahtaa esim. koiratappelut tms... niin on vaan pakko vaihtaa kanavaa, kun aletaan vollottaa ja ei pysytä nukkuu.

-siperoinen-



Maahiska kirjoitti...

Juutuin aamuksi katsomaan mustahaikaran ekaa poikasta :) Olen yksin kotona vähän aikaa, voisi oikeasti tehdä ihanmitä vain mutta kun nuo linnut koukuttaa :)
http://pontu.eenet.ee/player/melnais-starkis.html

Meillä oli kerran kissa nimeltä Sakkeus, arvaatte varmaan miksi :)

Olen ollut tosi hyvä kaikissa veri- ja tapaturmajutuissa ennen, mutta raskausaikana on ollut tällaista samanlaista inhoa (myös korkeita paikkoja kohtaan! En tajua!!) ja siksi luulen että on kyse hormoneista.

Toisten auttaminen on meilläkin arjessa aina mukana, tavalla tai toisella. Meillä on esim. asunut asunnottomia. Nyt ei, koska omat voimat vähissä. Muuten kyllä autetaan, kykyjen rajoissa. Osa sitä auttamista on myös nuo koulun työharjoittelijat, ovat meillä 6 viikkoa opissa aina kerrallaan.