tiistai 19. heinäkuuta 2011

Keltaisennälkään


Siankärsämön ja pietaryrtin kukkia keitellessä voi tankata keäaurinkoa talven varalle, niin kullankeltaista siitä tulee. Ph7, alunaa 17g, kukkia pari kiloa ja lankaa 200g. Kunhan en pilaa näitä huuhteluvaiheessa niin olen ikionnellinen.

Tein tosi pahaa keittoa tänään, mikä meni pieleen vai sekö vain että olen kipeä. Siirtelin lapion kanssa kukkia aamulla ja satutin itseni, nyt mietin millä voisi aikaa nopeuttaa että lääkärini tulisi nopeammin lomilta. Tyhmästä päästä kärsii jne., tulipa taas todettua. Astuin kuoppaan kanta edellä, temppu jota ei pitäisi tehdä. Ensimmäisen kerran akillesjänteeni tulehtuivat 10 vuotta sitten ja silloin lääkäri ei sanonut niistä mitään. Olisikohan pitänyt...?

Sataa ihanasti, humisee oikein, jos olisi peltikatto se soisi.



Värvid potis, jalad kui elevandi, vihma sumiseb katusel ja metsas, ilus ja haige on elu. Aga kui imeline on loodus: Punane ja valge ristik ühes taimes.

4 kommenttia:

ii kirjoitti...

Tosi ihanan keltaista lankaa! Jäikö se tuollaiseksi sitten lopulta?

On inhaa satuttaa itsensä. Ja mun ei tarvii olla ku huonolla tuulella niin tulee pahaa ruokaa.

Maahiska kirjoitti...

Jäip' hyvinkin, järvellä huuhtelin enkä laittanut etikkaakaan :)

Ruoka parani kun heitin sekaan paistettua haukea. Mielikin parani samalla. Pitäisi kenties pujottaa sillit sukkiin, jospa nilkatkin siitä ;P

AnniP kirjoitti...

Hurjan kaunista keltaista!

Maahiska kirjoitti...

Mietin juuri että pitääkö hankkia skootteri ja opetella sillä ajamaan: muutaman kmn päässä on MAHTAVA pietaryrttipusikko ja Mies on liian väsynyt eilisen Tullin keikan jälkeen (siis ihan ajaminen sinnetänne, ei alko!) etten raaski pyytää kyytimään......... Pian käy niin että destian miehet ajelevat väriyrttini pois!!!!