Mummu teetti paidan, pukeutui kilttiin ja lämpimään sporraniin ja läksi Jethro Tullin keikalle Keitelejazziin! Ihanaa! Paikan päällä ei saanut kuvata eikä tajuttu otattaa meistä edes "täällä-oltiin-ihan-totta"-kuvaa. Tullin soittaessa olimme aivan lavan etureunan tuntumassa, suuren kaiuttimen äärellä. Vaahtokarkit korvista vain pompsivat pois siinä hiessä ja kuumuudessa - ja eihän tätä nyt voi tulpat korvissa kuunnella, eihän!
Mutta miten ihmeessä ihmiset saattavat vain seistä töpöttää hievahtamatta??? Minä tanssin kyllä, näillä jaloilla, vaikka tilaa oli jalkakertaajalka, ja edessä oleva kauluspaitamies vilkaisi aina hermostuneesti olkansa ylitse kun vahingossa hipaisin häntä tanssiessani.
Ihmeesti myös vanhat jaksaa. Barrekin siellä vanha pappa, pelkäsin että saa sydänkohtauksen siinä paahteessa mutta ei, ja Ianin jalka yhä nousi varsin korkealle. Äänihän ei Ian Andersonilla ole aivan kuten ennen mutta sitä ei edes muistanut.
Ja ikinä en pese tätä paitaa: Ian kurotti oikein varpaillaan nähdäkseen mitä siinä lukee :P
Oh, ma olen nüüd nii õnnelik - nägin Ian Anderson lähedalt!
.png)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti