Onneksi ei ole...

... vielä huumorintajun tulehdusta. Nauran vesissäsilmin lääkärien saneluille: "Kävely töksähtelevää, aina ei tiedä, mihin jalat menevät ja ovatko ne maassa vai ilmassa " tai "Potilaan mielestä isovarvas roikkuu alempana kuin muut sormet "


Vuorokauden seuranani on holter-laite.

Kävin tekemässä halkoja, se on aina ihanaa. Vaikka hiukankin jaksaa niin tulee parempi mieli.

Täna olen kyborg, sest mul on selline holter-masin ühe päeva jooksul. Ei tea kuidas temaga magada võib... :S