Eilen illalla katselin Äitin lamppua, joka on saanut paikan olohuoneen ikkunalta. Isän lamppu on meillä myös, mutta siitä puuttuu varjostin (Isä poltti sen eräänä yönä: oli laittanut villakalsarinsa varjostimen päälle ettei lamppu häikäise Äitiä yöllä, nukahtanut, ja painavat pöksyt olivat kumonneet varjostimen vinoon - tuloksena käryä ja katkua, reikä lampussa JA kalsareissa!). Lampun jalkaan veljeni on kaivertanut "Äidille 1974" (toisessa "Isälle") eli lamput on annettu heidän molempien 50-vuotispäivän kunniaksi. Lamppu valaisee ulkonakin, terassilla valmiustilassa odotteleviin saunalyhtyihin heijastuu oranssia. Ikkunassa lamppu näkyy kolminkertaisena, ja ulkoa katsoen oranssi valo helmeilee ihanasti. Tykkään niin paljon tuosta lampusta.
Eilen siis valmistui tämä pipo. Joka ei mahdu tämän tukan päälle. Mutta pipo onkin menossa Multialle - en vain päässyt tänään postiin.
Tänään oli Isoveikan keliakiakontrolli Jyväskylässä lastenpolilla. Kaikki hyvin, mutta ajattelimme hakeutua SOVA-kurssille. Vaikka asia on jo peräti tuttu (17 vuotta keliakiakeittiön pyöritystä) niin jossain vaiheessa tuokin lapsi singahtaa pesästä omilleen ja tässä vaiheessa voi olla ihan hyvä miettiä jo sitä omaa keittiötä. Harmi ettei Suomessa ole keliaakikoitten kokkikoulua, siis ammatti-sellaista. Tuolla lapsella nimittäin on jauhopeukalo! Ja alituinen nälkä kuten teineillä kuuluukin olla :) SOVAt eivät vain oikein istu perheellemme, on niin paljon kaikenlaista huomioitavaa...... mutta elän toivossa - ehkä niitä järjestetään jossain kylpylässä?
Eile hommikul lapsed vastu vanemad palli mängimine oli viik. Aga minu head viltitud sussid jäätusid lumme kinni :D
3 kommenttia:
Tänan, lugesin palvet ja hing sai kergemaks.
<3 Heli, palve tõesti aitab :)
Pakko vaan sanoa etta oljy lyhty on ihan ykkonen! Meillakin on niita kaytossa. :)
Lähetä kommentti