Surullisia uutisia ja yksi museo

Olemme eläneet muutaman päivän sellaisessa tilanteessa, että melkein Japanin uutisetkin ovat jääneet toiseksi. Nyt elämä helpottaa, on pakko. On vaikea tietää mikä on oikein kun läheinen sairastaa vakavasti - ei haluaisi uskoa että välillä ainoa keino on heittää läheinen ovesta pihalle. Kuvaannollisesti siis, tai joskus konkreettisestikin. On vaikeaa kun yhä uudelleen tulee luottamus rikottua pahasti. On vaikea seurata avuttomana vierestä ja samalla yrittää suojella lapsia ja omaa mielenterveyttään. Luulisin, että kyseessä on sairaus nimeltä mytomania. Oireet ainakin täsmäävät sataprosenttisesti. Mutta ei siitä sen enempää.


Ilovalmari on perustanut museon olohuoneen nurkkaan.

Kyseessä on mm. elokuva-,

sauna-, magia- ja merirosvomuseo. Pääsy vapaa, myöhemmin paikalle perustetaan taimitarha; toivottavasti ensi viikolla. Monta pussillista siemeniä hihkuu keittiön ylähyllyllä että eikö se eukko nyt tajua että on kevät!

Eilen illalla olimme Miehen kanssa myymässä (kolme) makkaraa ladunvarressa. Tällä kylällä toimitetaan joka vuosi 24h hiihto, jossa joukkueina on esim. kyläyhdistyksiä, pankkeja, yksityisiä ryhmiä... Myynti sujui tahmeasti, mehua meni kyllä hyvin - hiihtäjät ja talkoolaiset saivat ilmaista kuumaa mehua.

Keijoannikki, tuo vuokralaiskissa on oppinut käymään pellettiastialla, leikkii meidän kissojen kanssa (ainakin se vaikuttaa jo leikiltä)ja osaa olla kolmantena vasta ruokakupilla, mutta ei ole päässyt ulos ja sekös harmittaa. Hän on sisäkissa ja toistaiseksi emme ole kiusanneet hänen kissanluontoaan. Olisi kurjaa jos nyt pääsisi ulos ja kohtapian ei enää pääsisikään. Keijoannikki myös rakastaa porkkana- ja perunapusseja. Kokeilin täyttä pussia ja filmasin: sekä Lordi että KA nuolivat, purivat hellästi, hankasivat itseään pussia vasten kehräten. Tyhjä pussi ei tehonnut mitenkään, eikä edes pussi josta törrötti puoli porkkanaa ulkona. Eikä pussi jossa vain yksi porkkana. Mistä ihmeestä voi olla kyse???

Uutisia seuratessa on vain hiljennyttävä, sytytettävä tuohus... Odottelemme, kuten muutkin, jotain kattavaa kuvausta katastrofista että saisimme ajatukset edes jotenkin järjestykseen. Huomenna kirkkoon, olemme molemmat tänä vuonna pääsiäiskuorossa bysanttipuolella :) Sekin auttaa tajuamaan asioita. Monenlaisia asioita...

Maailm on nüüd segamini Jaapanist :( Me vaatame ka uutiseid, ootame teavet. Mõtlen neid emad ja lapsed, vanu inimesed, rasedaid... ja miks inimene on nii kangekaelne ja ülbe et ehitad tuumaelektrijaamad selline kohta, kus on alati maavärinaid???