.jpg)
Nimittäin elämähän se jatkuu vaan. Keskiviikkona Jyväskylässä soitti Tessa bändeineen Sokkarin edessä. Eksyin ihmisvirran mukana sisään ja sain melkein hepulin. Niin paljon ihmisiä, tavaraa, kakkupaloja... ja kahvitarjoilukin oli kilometrin mittainen. Onneksi pääsin ulos ehjin nahoin. Kulmasisäänkäynti johtaa kosmetiikkaosastolle (joka on pelottava) ja mietin kumpi on oikea vastaus hyökkääviin tarjoomuksiin; "Näytänkö siltä että käytän kosmetiikkaa?" vai "Näytänkö siltä että tarvitsen kosmetiikkaa?"
En tiedä ... olisiko isä halunnut kuulla musiikkia? Mistä musiikista hän piti? En ole ihan varma. Sentään lauloin; kirkkoveisuja, virsiä ja Eino Leinoa...Luin psalmeja resitoiden ja tavallisesti. Luomispsalmin luin kahteen kertaan.
Rakentaminenkin on edennyt, mutta kuvasta sitä ei voi havaita. Sisäkatto on nimittäin tehty. Maanantaina haetaan piippu ja ehkä kiuaskin... :)
Sairaalaan päästessäni isä oli vielä kutakuinkin tajuissaan. Kerroin hänelle että saunan rakentaminen edistyy - että käytämme hänen työkalujaan. Minulle rakas sirkkeli on ollut käytössä, samoin monet käsityökalut. Niissä on paljon muistoja, hyviä kaikki.
.png)
2 kommenttia:
Ajattelin tässä että on todella hienoa että sait olla paikalla ja saattaa isäsi pois, ehkä meidän iskat voi nyt nikkaroida yhdessä...ehkä pöhkö ja lapsellinen ajatus mutta melkein kuulen vasaran pauketta :) Kuva on hieno!
Tiina
Totta puhut, pauketta kuuluu... Kiitos :) <3 Ja vielä... Ajattelen Penaa yhä viikottain, mm. aina kun ajetaan ohi Vesangan aseman ja Killerin, ja usein tulee jotain pientä mieleen muutenkin.
Lähetä kommentti