tiistai 2. toukokuuta 2017

Moneksi

Maahiska on ehtinyt viime viikkoina niin moneksi. Sylikummiksi, remontoijaksi, maalaajaksi, taiteilijaksi, filmitähdeksikin melkein. Meistä tehty dokumentti voitti kilpailun viime viikonloppuna Lappeenrannassa, siitä myöhemmin lisää. Kylpyhuoneeseen saadaan pian tuotua uusi amme ja pääsee kylpylätunnelmaan vallan. Kuopioon tuli kutsu yhtenä viikonloppuna - sain olla sylikummina pienelle Anna-Kaislalle. Se oli oikein ihana reissu, antoisa ja hellyttävä. Kiitos vanhemmilleen, olen onnellinen. Toivottavasti minusta sukeutuu hyvä kummi matkankin päästä.

Vappuaattona tuli taas lunta rutkasti, mutta vappupäivänä paistoi aurinko ja kaikki suli pois, linnunlaulua täys metsä ja venekin saatiin käännettyä korjausta varten. Paljon hyvää. Mutta tämä pää ja tämä jalka ja tämä kömpelyys ja yölliset turvotuksetkin taas. Ne ahdistavat ja surettavat ja... niin, ahdistavat. Miksei tutkita mitä tämän kömpelyyden takana on, kun voimat ja pinsettiote senkun heikkenee, koordinaatiosta puhumattakaan. Mutta iloitsen keväästä ja linnuista ja kaikesta siitä, joka täplittää elämäni ilonhetkin.

Ei ole runoyö
Istun ja odotan laskuvettä
Ja jos oikein kuvittelen voin nähdä
majakan, kallioita, lohdullisia valoja pienen kylän pienistä ikkunoista

Kohta lokit heräävät
Kalastajat saapuvat rantaan liukkaine lasteineen
Kuu kiskoo verkkonsa vedestä ja nostaa sieltä aamutähden seurakseen

Istun ja odotan laskuvettä

------

Herään äkkisyvään
ja heti huomaan vain kuvitelleeni merkityksellisen
Olleeni ei-paikalla,
eläneeni siinä ohessa ihan toista, ohuempaa elämää.
Sekin penkki jolla äitin ja isän tarina alkoi - miksen kysynyt tarkemmin? Häveliäisyydestäkö? Veikkaan että tyhmyydestä. Etten tarttunut hetkeen!

Tyynyssä kasvaa kohina. Sekin paheksuu.

Tien varrella eilen oli vihreäksi maalattu kivitalo
Etsin värille nimeä - neuvostovihreä? Tallinnanvihreä?
Entisen lapsenlikan entinen kotikylä, missä hän on nyt? Hän oli niin päättäväinen, saiko kaiken haluamansa?

Aika ei kulu
Se sammaloituu ja muuttuu nukkaiseksi tässä pimeässä.
Turkissaan satunnaisia poimuja ja taskuja se lepää raskaana ja odottaa kiiltokuvia laskoksiensa väliin.

---- Minu elu on juhtumisi täis, aga ei mäleta mis juhtus. Olin Kuopios ühe nädalavahetuse, ristiema rollis, see oli tõesti mugav ja ilus retk. Beebid on nii armsad. Vannitoas on renoveeritud nüüd natuke ja tundub et selle nädala jooksul saame jälle dušši seal votta.

Ei kommentteja: