keskiviikko 23. marraskuuta 2016

Matala ranta

Kepeät linnut korkealla ilmassa
eivät lennä puolestani,
mutta raskaat kivet matalassa rannassa
lepäävät puolestani.

Pitkään minä lojuin synkän vuoren juurella
ja kuuntelin tuulen käskevää ääntä
männyn lujissa oksissa.

Täällä makaan mahallani ja tuijotan suoraan eteeni:
täällä kaikki on vierasta eikä herätä mitään muistoja,
ajatukseni eivät syntyneet tässä paikassa;
täällä ilman on raakaa ja kivet liukkaita,
täällä kaikki on kuollutta eikä herätä mitään muistoja,
paitsi rikkinainen huilu jonka kevät on jättänyt rannalle.

Edith Södergran: Matala ranta

Tästä voi kuunnella.

Ei kommentteja: