Jotenkin voivotuttaa ja valituttaa vaikka on ihan kivaa. Uudet migreeninestolääkkeet varmaan tekevät sen, pitää lukea sivuvaikutuksista ("aiheuttaa valitusta ja ei-sanoja")...
Kävin tänään etsimässä aitoa ruskaa, joka oli yllättävän vähissä - mansikan lehtiä löytyi sentään, sommittelu oli ylen vaikeaa ja vieressä tuollainen kiehtova ruskeaksi kuihtunut neidonkielikin. Vai onko se pietaryrtti, mut kuitenkin. Kuva ei ole oikeastaan yhtään hyvä, mutta laitoin silti - joskus vaan ei osaa päättää mitä haluaa.
Olen hiukan jumissa työn kanssa, täytynee alkaa vain leikkiä muodoilla että se oikea juttu löytyy.
Vesijuoksuvyön kanssa voisi pitää harsohametta ja pitsistä päivänvarjoa? Leikkiä nuorallakävelijää vedessä, tai nuorallapyöräilijää? Kuntoutuksessa myös tanssittiin tangoa altaassa - ensimmäinen kerta kun mietin korkokenkien ehkä olevankin tosi kivat - vaikka sellaiset 12-senttiset olisi huikeat! Vedessä olisin ehkä pysynyt niillä pystyssäkin. Hauskaa oli! Olen itsekin opettanut vesitanssia - itämaista siis, altaan reunalta käsin. Sekin oli kivaa. Ei valittamista siis, tästä asiasta!
Tänään verkossa taas iso hauki ja lahnoja, joista en tykkää - ovat niin tikkuisia. Ja kun mulla on hieman nielemisvaikeuksia muutenkin niin sellaisen miniruodon hönkäiseminen ylämummoon ei ole mukavaa. Hauki oli sotkenut verkon perinpohjin ja oikeasti näytti aivan säälittävältä - päästimme sen pian tuskistaan mutta minusta on tullut ihan hentomielinen, pahaa teki. Savustettuna hauki kuitenkin pääsi juhlavieraaksi ruokapöytään. Kalansuomut kimmelsivät hienosti suomustusraudassa, kuin paljetit, mutta kännykän kamera ei tahtonut ikuistaa hetkeä kunnolla.
Nyt loppuu valitus. Menen katselemaan kauniita kuvia kauniista kirjoista ja sitten tsasounalle iltarukouksiin. Tänään ei ole ollut migreeniäkään!
Miks kurta, kui kõik on hästi? Kogemata ütlen mõned halvad sõnad! Või olen ainult ja jälle väsinud?
.png)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti