keskiviikko 2. syyskuuta 2015

Voi ihmistä

Haluaisin sanoa jotain nyt käytävästä pakolais"keskustelusta" joka tuntuu olevan enemmän uhoamista ja rähinää kuin asiallista puhetta. Keuruukin kunnostautui jälleen otsikoissa kyseenalaisella tavalla. Oikeasti olen ihan väsynyt siihen nuorista terveistä miehistä käytyyn kääkätykseen. Olimme jo miettimässä mitä voimme lahjoittaa pakolaisille, onko meillä lasten vaatteita, miesten talvivaatteita, leluja, kirjoja.... Nyt odotellaan mitä tuleman pitää. Ihmisen pitää auttaa toista, niin suomalaisiakin on autettu aikoinaan. Muutenkin maailma on niin kova, ja nyt kovetetaan sydämetkin. Tiedän juu, että naiset ja lapset pitäisi ottaa tänne ja niin edelleen, mutta se tilanne brutaalia sotaa ja terroria läpikäyvissä maissa ei ole mitenkään meidän ymmärrettävissämme, voimme vain aavistaa osan siitä tuskasta jota siellä koetaan. Ja että jättää kotimaansa ja kaiken siinä toivossa että voisi muualta käsin pelastaa perheensäkin sen kauheuden keskeltä - miten sen osaa kuvitella, askel askeleelta? Voisiko sinne mennä hakemaan pois naiset lapsineen, vanhuksineen? Mitä voisi tehdä että pelastettavat pelastuisi ja terroristit jäisivät muhimaan omaan liemeensä? Ratkaisuja kellään?

No. Tämä on tätä päivää ja tässä eletään. On hyvä välillä lopettaa uutisten katsominen ja hypätä Fb:ssa linkitettyjen uutisten ohitse. Jos pystyy.

Äsken toimitimme hetkipalveluksen tsasounalla, illalla vielä käynen lukemassa omat iltarukoukseni. Pitäisi saada semmoinen korkea kynttilänjalka lukupulpetin viereen jostain, on jo niin pimeää iltaisin.

Eilen oltiin kirkossa Jyväskylässä aamulla, päästiin laulamaankin kun kanttorilla oli yskä. Kiva kun voitiin auttaa. Väkeä oli vähän mutta tuttuja ja ystäviä tavattiin, arkipäivän aamunahan monet ovt ihan muissa toimissa. Kotiin tullessa ajelimme muutaman geokätkön kautta, Valo on innostunut siitä kavereittensa kanssa.

Mis on juhtunud inimesele, kelle süda on must ja kõva? Millised vanemad on need kasvatanud, viisil et nende maailm on must ja valge? Ongi väga lihtne elab siin turvalises riigis ja õelda et uksed nüüd kinni ja lukku.

2 kommenttia:

Liiolii kirjoitti...

Niinpä. Me emme sitä paitsi tiedä mitä nämä "nuoret terveet miehet" ovat kokeneet. Viranomaisten tehtävänä on selvittää taustat, sen mukaan tehdä vaikea päätös. Ei meidän. Meidänkin perheessä on nyt pakolainen, "nuori terve mies", jonka tausta on järkyttävä. Ei sitä voi käsittää. :(

Maahiska kirjoitti...

Fb:ssa on nyt paljon juttuja saapuneista perheistä ja lapsista - että niitä on vaan lastensuojelullisista syistä ei kuvata. Ymmärrän hyvin. Nuoria miehiä myös ymmärrettävistä syistä paljon. Kenet me tästä perheestä lähettäisimme jos olisi pakko? Kauhea joskin asiallinen ajatus.