Triptyyli näyttää hieman auttaneen mutta muu lääkitys ei ole ihan kohdallaan suhteessa siihen, säätöä tarttee. Migreeni kummittelee tuossa vierellä aamuisin ja iltaa kohden, mutta katsotaan nyt josko estolääke toimisi. Pitää vielä ottaa lisälääkkeitä sen kanssa että pystyy aamulla nousemaan ylös. Olen pystynyt hissuksiin touhuamaankin ja se tuntuu hyvältä, tosin hiukan vaan ja aika kökösti, sitten taas tulee apeus kun ei osaa asioita niin kuin ennen. Miten ihmeessä olen ollut niin näpsäkkä laudoittamaan noi nauhaloimet joskus? Kauhiasti aikaa menee ihan hönttiin oloon ja epävarmuuteen. Tuntuu että lääke lisää sitä, sehän unettaa. Mutta sain yhden nauhaloimen tehtyä, huraa. Aluksi meni piiiiitkä (melkein sikapitkä) aika kun etsin koria jossa ne langat on, en löytänyt (miten voi niin iso erikoinen kori kadota?) mutta löysin toisaalta mustaa lankaa juuri sen verran että ensimmäinen nauha lähtee alkuun. Mutta ihan kökkö olo. Hukkaan, tiputtelen, unohdan, sählään, sohin sormilla ja törrötän epätietoisena keskellä työhuonetta. Mutta näyttäähän se toki siltä että tekisin jotain.
Hyviä asioita:
- Melkein siis jo teen jotain oikeaa. Eilen se näkyi vaatteissakin: oli värejä sen iänikuisen mustan tilalla.
- Vein ihania kukkia tsasounalle - sade katkoi gladioluksia ja ne hehkuvat nyt ikonin molemmin puolin. Muutenkin kasvimaalla ja puutarhassa on kauniita asioita. Onnenapila on symppis, syysvärikin pukkaa jo esiin.
- En ole ihan kokonaan menettänyt hermojani huushollin kanssa, vaikka hippusen hypinkin seinille - ihan hippusen vaan....
- Aamulla tuli taas kalaa, järvellä joutsenperhe kolmine lapsineen. Jokin aika sitten kiskottiin maihin kamala uistimensyöjäpuu järven pohjasta. Vaarin perintöuistinta vaan ei löytynyt.
- Miehet viettää laatuaikaa rakentamalla varsijousta
Miks vahel on nii, et kõik vajab tohutult jõüpingutusi... panin täna lõngad kõlapaela jaoks, ei tea kuidas ma ennen nii tubli olin, et osasin nutikalt see teha, ja sihipäraselt!
.png)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti