lauantai 4. heinäkuuta 2015

Vielä kerron väristä tänään.

Luin kerran sukkahousumainosta jossa oli "kauden uutuusväri - ruskea!" Jaa että mitä? Eikös naisten kreppisukat ole alvariinsa olleet ruskeita? Mutta siinä lueteltiin myös kaikki 50 shades of brown - myyrästä suklaaseen. Joskus olin sitä mieltä, että ruskea on apea ja kurjistava multaperunan väri, ettei vaan voi tykätä. Sitten sain Mekon. Se löytyi kirpparilta luostarikäyttöön, semmoinen intianbasaarimekko. Tummanruskea, ihana. Sen päällä pidin joskus sinistä lyhyempää hihatonta - mikä ihana yhdistelmä, kuin järvi ja maan multa, tai kuusenkävyt ja taivas! Keväisin ja alkukesällä katselin kun naapuri äesti pellosta esiin ihanan kuohkeanruskean mullan, ja olisin halunnut lentää peltojen yllä kuin lintu, eri sävyjä ruskeaa ja vihreää ihaillen. Niin ettei se ole mikään apea lainkaan. Se saattaa jopa vivahtaa oranssiin, tai kupariin, tai keltaiseen!

Lahdessa oli tällainen matto kun ajoin bussilla ohi, Valamoon mennessä. Leikkivä ihminen, lempilajini :)

.

Pruuni värvide kohta tundsin enne natuke halb, aga ei enam. See ongi maa ja mulla, elu värv.

2 kommenttia:

piaeliina kirjoitti...

En ollut vähään aikaan vieraillut täällä ja nyt luin monta juttua. Niin ihania nää sun kuvat! Ja ihania vanhoja ovia museolla. Uusi ajattelutapa ruskeaan nyt minullakin.

Maahiska kirjoitti...

:)
Kiitos.
Löysin juuri venepolulta kullanruskean sudenkorennon siiven, vaikea kuvata... ruskeaa oli myös venerannan ruovikossa - hauskaa kuinka katkotut ruo'ot näyttävät suurelta tukinuitolta! Ahventen evissä on oranssinruskeaa, ja se kylkien kuvionti on niin kaunis!