Siis oikeasti, kortisoni on huima aine! Ole kaivanut kiviä ylös etupihan nurmen alta ja vieritellyt niitä takapihalle! Löysin myös oletettavasti 8 vuotta sitten kylvämäni pioninpoikaset - ne vihdoin ovat heränneet.
Vampyyri/bätmän/zombie lähti juuri kotiin, tulipa istuttua trampoliinin vieressä tovi kasvikirjaa selaten - yritän taas opiskella lannoituksia ja muuta jota en kuitenkaan huomenna enää muista.
Nyt on kukkapenkkejä siis reunustettu ja se tekee ihmeitä kasvimaan ulkomuodolle - ei niin toivottoman näköistä enää. Karhunlaukka on käynyt nousemaan kauniisti myös, alkuun unohdettuani mihin ne pistinkään. Kaksi omenapuuta pitäisi siirtää mutta kuulemma vasta syksyllä kannattaa? Mitä tehdä omenapuulle joka jäniksen jäljiltä on kasvanut suppuun rumasti - saako vahvoja oksia mitenkään levitettyä laajemmalle, jollain ristikolla? Ne eivät taivu painon kanssa ainakaan.Puussa roikkuu ihan kelvokkaita karkottimia eli wc-raikastimia! Ja talvihavut vielä paikoillaan. Rumakuva aiheesta:
Muuta: hiiri teki pesän heinästä ja vessapaperista sateenvarjon sisään huussissa. Huussin siivouksessa löytyi. Kuningas Arthurkin on käynyt tontilla. Lupiinit ovat ylen aikaisessa tänä keväänä!
Hea pühapäeva, palju jõudu, aitäh kortisoonil.
.png)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti