keskiviikko 18. maaliskuuta 2015

Dagen efter...?

Eilisen ja sitä edeltävien siivouspäivien vuoksi olen hieman epävireessä - mutta hyvillä mielin. Oikein mihinkään ei jaksa tarttua nyt, ja ehkei ole niin tulinen tarviskaan. Viimeyönä oli komeat revontulet, jotka meillä näkyivät hyvin haaleina - netistä näin upeita kuvia ja harmittaa etten pysynyt valveilla puoleenyöhön saakka. Illalla katsottiin Areenasta viimeinen Doc Martin - uutta tuotantokautta nyt odotellaan. Eihän sen asia voi mennä tuosta huonommaksi, eihän? Odotan myös Downton Abbeyn ja GoT:n uusia jaksoja.... Onneksi on Areena, muuten en pystyisi seuraamaan mitään - vasta iltamyöhään pystyn asettumaan ohjelmien ääreen. Ennen nukkumaan menoa kuuntelemme vielä Markus Kajon juttuja ja Aristoteleen kantapäätä - Tällä menetelmällä kuulemme ne useaan kertaan kun nukahdamme aina kesken.

Tänään paistaa yhä aurinko, kävin hakemassa pajunkissaoksia ja huomasin lepän tosiaan kukkivan jo täyttä päätä. Kiusanhenki, Valon allergian aiheuttaja. Mutta kaunis. Pajupelto kaipaisi kerääjiä, itse kun en enää tee pajutöitä, mutta annanpa kasvaa kun kauniita ovat. Jos ketä kiinnostaa saa tulla keräämään pientä korvausta vastaan... Yritän laittaa jotain siemeniä kohta multaan, kaipailen kasvihuonekauden alkua, ja rauhoittelen itseäni että lumen alta paljastuu aina kamala näky. Toivottoman näköiset oudot roskaläjät, lumen alle unohtuneet tavarat, talven mittaan kerääntyneet muka-poltettavat pahvilaatikot - ja muta. Ja kura. Ja lieju.

Kanilla on vissiin haulikko kun tuollaisia reikiä papanoi hankeen. Kanijänis eli hirveä rusakkopupu on siis käynyt yhä aterioimassa puutarhassa. Toivottavasti tuo paras omppupuu selviää sillä tervaamisella... pitää käydä juttelemassa sille. Ehkä siihen pitää kääräistä vielä joku juttu ympärille, että kuorettoman kohdan ohi ja läpi virtaa ravintoa ja vettä?

Johannes Siinailaisen sunnuntain kunniaksi puhdistettiin pihamme kaksi linnunpönttöä. Molemmissa oli kaksi kertaa pesitty - vaikka luulimme että vain kerran. Toisessa pöntössä oli pehmeä koirankarvapesä - Väinön lahjoitus linnuille :)

Pelakuut on saatu sentään jo multaan, pistokkaat on jotenkin aina niin toiveikkaita.

Kevadine päev, väga ilus ja linnulaulu täis. Käisin aias, seal jänes on jälle pidu pidanud. Ootan uus kasvuhoone aeg, kavatsen panna täna midagi seemned mulda. Elutoas on valmis väikene laud nende jaoks. Mitu aastat panin liiga varakult lille ja ube seemned kasvama... nad oli siis ülisuured suve alguses. :D

2 kommenttia:

piaeliina kirjoitti...

Olethan ollutkin ahkera! Minäkin olen laittanut pelakuun pistokkaan multaan.

Maahiska kirjoitti...

Kummasti tuo pistokkaiden ottaminen hehkeytti vanhat pelakuut! Mårbackaa on ainakin kolme nyt, ja tavallista punaista 2 :)