perjantai 20. helmikuuta 2015

Kas, omituisen pitkä kirjoitus!

Mietin miksi olen kirjoittanut niin vähän tänne blogiin - alussahan jutut olivat Tooosi pitkiä. No ehkei ihan niin pitkiä, mutta kummiskin. Yksi syy vaisuuteen on päässä, sen kestämättömyydessä. Ajatus ei kulje (senkään vertaa kuin ennen) ja toisaalta tapahtuu asioita joista ei voi julkisesti puhua.

Iloni on kevät, se on ihan varmasti kohta täällä, tänäänkin on plussaa 4 astetta. Helmikuussa! Katoiltakin on lumi sulanut. Vielähän voi lunta tulla ja koviakin pakkasia, mutta elän tästä ilosta. Siemeniä en ole vielä ostanut, se tuntuu hieman oudolta. Odotan että se jokin herää minussa kunnolla.

Rantapajussa on valtavasti pajunkissoja, ne kimaltelevat auringossa - eikä kamera saa kiinni sitä kimallusta. Lunta on rannassa puolisen metriä. Hiirunkaiset ja tärpät ja jänökkelit loikkivat ja hipsuttavat hangen päällä. Eilen tein taas lumilinnaa.

Toinen iloni on "työ" - hassua puhua työstä kun jaksaa tehdä vain pari kolme tuntia viikossa. Ja kun en edes laskuta tästä :) Teen siis talkootyönä näitä, tuo kultaseppä sitten laskuttaakin. Olen tehnyt suunnitteluhommia ja piirtänyt luonnoksia. Siitä seuraa kyllä härra Migrenuksen vierailu, mutta tuntuu hyvältä tehdä jotain oikeasti, vaikka vain hiukan. Tänään hopeoin yhtä panagiaa, ihan pikkuisen vain, mutta siitäkin olen iloinen. Tarkat piirustukset siirrän h-hetkeen, kunhan saan alustavat luonnokset tehtyä. Työhuoneen krooninen laajentuma on kasvanut taas keittiöön, omasta työhuoneesta huolimatta - mutta kun on nuo portaat.

Leikin luupilla - sillä saa kuvattua aika läheltä, jopa kännykällä. Korjaustyötä varten tilasin Turkista lisää noita turkoosia muovi"kiviä" - onneksi on eBay! Oikeita korukiviä saa täältäkin, mutta suuri osa näistä töistä on materiaalimetsästystä netissä. Neuvostoaikaisissa panagioissa on usein käytetty edullisia materiaaleja. On tehty kaunista niistä aineista joita voi saada helposti ja edullisesti. Jokunen kirkollisten töitten tekijä on kiikutettu aikoinaan vankilaankin näistä - ateistinen neuvostoparatiisi kun ei tykännyt.

Messinki ja lasikivet - Kaunista! Saa korjaajakin miettiä miten tehdään, messinki ei ole niin heppoista tavaraa kuin kuvittelisi.

Tähän työhön onnistuin löytämään juuri oikeat emalit eBaysta. Ja lasikivet samoin.

Poika tilasi äitin piirtämän tatuoinnin, sitä luonnostelen. Sanon tuota tuhmasti poroksi.

Suurin osa päivästä menee kuitenkin yhä kipuillessa ja oudossa hitaudessa, on aivan puuroinen olo. Nukun jopa päiväunia, se on outoa.

Kuulan muusikat ja laulan, teen väikesed tööd,magan ja olen haige, jälle joonistan midagi, siis jälle magan.

3 kommenttia:

piaeliina kirjoitti...

Kas, ihanan pitkä kirjoitus! Niin hartaasti toivon, että sinun olosi parantuisi, migreeni katoaisi syviin vesiin, jäisi sinne ja jaksaisit tehdä vaikka koko päivän sitä, mistä sydämesi iloitsee.

Kivipellon Saila kirjoitti...

Kauniita kevään kuvia, pajunkissoja ja pupusen jälkiä! Voi jos jotenkin sen migreenin saisi upotettua maan uumeniin ikuisiksi ajoiksi! Olet kyllä taitava piirtämään ja suunnittelemaan! Aurinkoa viikonloppuusi!

Maahiska kirjoitti...

Kiitos Piaeliina ja Saila! Juuri heräsin migreeninupotusunilta, jälleen on parempi olo, muutaman tunnin ajan siis.
Jos olisi vain tämä migreeni niin elämä olisi helppoa.