lauantai 31. tammikuuta 2015

Väsynyt, taas, hieman suruisakin mutta ei siitä sen enempää

Mie oon tattis. Vähän on puhti pois. Laulutunnilla meni sentään keskiviikkona mukavasti ja sain uuden laulun: "Harvoin tarjolla"

Torstaina käytiin sairaalassa Valon allergiatesteissä: koivu, leppä, timotei ja hevoinen. Kananmuna ei antanut mitään tulosta, mutta siitä tuleekin suolisto-oireita, ja pippuri samoin ei näkynyt, mutta se onkin limakalvoilla eri juttu. Selvisi sentään jotain, aika paukamin vieläpä.

Kortinpeluuta meillä on harrastettu iltaisin...

... ja päivisin oikeita hommia, jos jaksan. Löysin täsmälleen oikeat emalit tähän työhön. Englannista. Tuo panagia pitää siis korjata. Kuvassa värit ei ihan nyt toistu, mutta ne ovat juuri sitä mitä pitikin, nuo tiplut. Oikeasti teen hirmu vähän mitään hommia, ei jaksa. Kortisonit on nyt olleet viikon pois. Ja vähensin niitä koko tammikuun muutenkin. Oikean käden pari niveltä on tulehtunut.

Sain Iitin kansallispuvun! Laitan parempia kuvia joskus. Tämä on ihana, siis IHANA!

Ennenkuin pääsen tekemään Iitin tykkimyssyä ja taskua, korjaan kotiseutuhameeni. Helmaa on aika paljon.

Ville teki malakiittiriipuksen, hopeakehys. Ja vielä tarkennan: kaikki hopea tehdään alusta saakka omin käsin, puhdistamalla vanhaa hopeaa ja seostamalla ja rakeistamalla, valamalla ja valssaamalla ja vetämällä ja takomalla... Meillä ei käytetä mitään valmisosia, ellei ole ihan tasan pakko - esimerkiksi lukkolaitteita joskus ostetaan tukusta, ja ketjuja. Mutta itse korut on ihan oikeaa käsityötä. Ei siis valmiskehyksiä näissä. Näitä riipuksia saa tilata eri kivillä, hintaa en vielä osaa sanoa kun ei olla ehditty ajatella.

Tätä olen puhdistellut ahkerasti, kaikkia ajan jälkiä ei ole tarkoitus poistaa.

Pihalla on sokeripalalinna. Onko se pulmua vai sirkkua, en tiedä. Sitä on ollut mukava tehdä.

Siin on jälle üks väsinud naine - on liiga palju, liiga palju kõik. Kuid ma sain nii ilus kleit, Iitti naise rahvarõiva, vajab veel "tykkimyssy" (selline kaunis väikene pits ja siidimüts, ei tea see nime) ja ilus tikitud tasku.

2 kommenttia:

Liivia kirjoitti...

Mahtava lumilinna!
Ja kansallispuvut on niin kauniita. Siellä missä lukion kävin, oli penkkaripäivä pakollinen kansallispukupäivä. Se onkin ollut ainoa kerta kun olen saanut sellaiseen pukuun pukeutua. Lainasta oli.

Voi sun allergioitas. Minäkin oon aika monelle; kissoille (tosi paljon), koirille aika tavalla myös ja monille kesän kukille ym kasveille ja erityisesti chilille, mutta kun mä rakastan chiliä ja syön sitä joka ikinen päivä ja sitten raaviin hirveetä ihottumaa kaiket yöt...siedätys ei ole auttanut, mutta en voi chilistä luopua.
Nyt on tullut koiria ystäväpiiriin paljon ja kun käyn korikodeissa kylässä, valvon seuraavan yön hirveässä silmäkuitinassa. Sellaista.

Maahiska kirjoitti...

Mietin laitanko niksipirkkaan tuon sokeripalakonstin, ne on tehty jäätelörasialla.... :D Varmaan se on jo ollutkin siellä. Nyt siinä on myös ikkunoita, jäädytetty isoilla muovilautasilla kiekkoja.
Mun allergioista on jo poistunut puolet sentään, hankalin on yhä vehnä ja liemikuutiot (laitosruoka!!! sairaalat,kuntoutus...),selleri, palsternakka... mutta eniten haittaa hajusteallergia. Valon vuoksi en nyt ole puoleentoista kuukauteen uskaltanut edes ostaa kananmunia etten vain vahingossa laita niitä mihinkään ruokaan! Eilen ostin ja oi, olipa kiva syödä keitettynä! Valoa tietysti harmitti :(
Itse en uskalla edes katsoa chiliin päin - olen joskus kokeillut... hatunnosto sinulle! Mä olen välillä allerginen mun lapsenlapselle - heillä kun on koira.... :D
Kutinaan ei oikein auta histecci, atarax kyllä - mutta ei ole kiva syödä roppeja roppien päälle.