maanantai 24. marraskuuta 2014

Laulavainen, kotona jälleen

Terveisiä Uudesta Valamosta, troparikurssilta! Olipa ihanaa taas, meitä oli aikasten monta kurssilaistakin. Ja tällä kertaa ihan oikeasti taisin oppia, enkä vain luule!

Äsken soittelin pianolla kahdeksansävelmistöä läpi ja päätin joka päivä (juu...) harjoitella, että painuvat mieleen varmasti.

Nukuin yöni valkoisessa vierasmajassa (Jonka käytävän seinällä hupsunaamainen sähkökaappi tai jokin), ensimmäisenä aamuna oli lumi valkaissut pellon ikkunan takana.

Kevyesti matkustaminen onnistui jälleen, tässä matkatavarani menomatkalla. Kaiken tarvittavan lisäksi (kolmen päivän varavaatteet ja muut) siellä oli myös jälkiviinikannu, jonka palautin korjattuna luostariin - ja voin kertoa etten ollut todellakaan pakannut mitään sen sisään! En älynnyt, nääs ;) Silmälasit ovat mittasuhteita antamassa. Tullessa laukku oli samanlainen mutta vähintään pari kiloa painavampi, lisäksi oli kangaskassissa kirjoja. Onneksi muistin viime kerrasta että kotijuna lähtee kakkoslaiturista, niin menin sinne hyvissä ajoin ja ihan rauhassa, en juosten.

Kotona alkoi ahkera arki, saimme työharjoittelijankin pitkästä aikaa. Tai siis saatoimme ottaa vastaan harjoittelijan, tulijoitahan olisi ollut. Hyvin alkoi ja työt edistyivät. Ompelin suhaita, varmaan ensi yönä näen unta nuppineuloista.

Olen rõõmus, nädalavahetus laulukursus oli nii tore ja puhkus jälle hea. Nüüd omblesin kokku ise endale uus sarafan ja suhait, see tähendab et järgmisel korral ei enam ole võimalik lihtne reisida! Kuid ma olen siis kaunis kirikus ;)

2 kommenttia:

Liiolii kirjoitti...

Kun menin aikoinaan Lintulaan "vuodeksi" (käytännössä jäi kolmeen kuukauteen), pakkasin mukaan pienen urheilukassin vaatetta ja sitten jouduin lainailemaan äiti Ksenialta takkia ym. :D

Maahiska kirjoitti...

Itse olen joutunut lainaamaan äiti Mikaelalta villasukat, kun omat kastui matonpesussa tai jossain :)