Kerrassaan kieltäydyn. Okei, saatan pyöräyttää pyykit ja tehdä ruuan, mutta muuten teen vain kivoja asioita - vaikka se sattuisi. Kuten tänään kun hakkasin polttopuita. Eilen olin tuntikausia ulkona kuvaamassa ja kävin pitkästä aikaa naapurissa juttelemassa. Mietin tulevia näyttelyitä ja mahdollista julkaisua kuvistani. Keho vaan ei kestä tätä ilonpitoa.
Mutta muuten en jaksa elää, hengittää. "...synkkä mieli pujahtaa - syksyiltani yksinäisyyteen" tiesi jo Tovekin. Mutta yksi asia ilahduttaa, ajatus kansallispuvusta ja suomalaisesta käsityöstä ja esiäideistä ja kaikesta kauniista. Haluaisin opiskella kansallispukualaa. Haluaisin myös oman puvun, kokoa 42 on vain vaikea löytää siinä hintaluokassa johon minulla voisi olla varaa. Voi tarjota, jos löytyy jokin kaunis puku (mieluiten puna/oranssi/vihreäsävyinen) joka muuten olisi jouten! Hyvään kotiin!
Kui lõpeb see kurbus ja väsimus? Palju asjad peab enne muutuda...Oleks abi vaja. Pole jõudu, pole tervist.
.png)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti