Ajantaju senkun hämärtyy. En saata käsittää että on jo heinäkuu, pianhan on sitten elokuu ja Kouvolan markkinat. Tässä kuussa tapahtuu kaikkea ja kuunvaihteessakin tapahtui niin etten pysy laskuissa. Voi kun ei tarvitsisi tietää mistään mitään! Lakkaisi yrittämästäkään laskujen, rahapäivien, aikataulujen, muistilistojen ja matkalaukkujen kanssa! Lopettaisi kokonaan, siis täysin kokonaan, ruuanlaiton eikä leipoisi senkään vertaa kuin ennen! Eikä ompelisi - ompelu on vaikeaa - minulle joka olen ommellut 4-vuotiaasta saakka! Kun ajatukseni ulottuu vain tähän hetkeen, ei edes taaksepäin (siksikin tämä blogiin muistelu on hankalaa) niin tulevat tapahtumat ovat vain sanoja kalenterissa. Nyt mietin että siirryn kokonaan takaisin paperikalenteriin ja poistan kännykän kalenterin käytöstä - käsin kirjoittaminen ehkä auttaisi tajuamaan asioitten aikatauluja?
Muistan hatarasti menneiden päivien tapahtumia. Serkku, tai oikeasti serkun tytär kävi kylässä tyttärineen - vierailu jota olin odottanut ja josta ilahduin kovin! Tsasounaa on rakennettu. Olen ommellut kaksi mekkoa. Leivoin sämpylöitä. Tein vihdoinkin suppis-pekonikeittoa. Nämä muistan nyt tärkeimpinä asioina. Kaiki muu on huttua joka olisi voinut tapahtua milloin tahansa. Niin, tsasounan rakennus siunattiin, siitähän kirjoitinkin. Sen huomasin kännykän kalenterista. Ja se oli meille suuri tapahtuma!
Muistitestit sairaalassa ovat naurettavia (vaikka muisti todettiinkin minulla osin heikentyneeksi). Tietysti muistaa hetki sitten sanottuja asioita kun oikein pitää keskittyä niihin. Minä en tosin muistanut kaikkea mitä piti. Mutta testi ei ulotu esim. laskutaitoon joka minulta on kadonnut - se ei siis johdukaan käyttämästäni kortisonista, koska sen lopetin helmikuussa. Eilen piti laskea montako vuotta on tästä vuoteen 1978. Ei onnistunut. En tiedä vieläkään. Ja sellainen laskeminenhan perustuu suurelta osin muistiin, ei sitä lasketa numero kerrallaan - kuten ei kertotauluakaan. Ei sairaalassa testata kuinka unohdat maksaa laskut (onko siis sellaisia olemassa? Laskuja???) tai kuinka yhtäkkiä unohdat laittaa silmälasit päähän aamuisin.
Onneksi on kuvat, ne ovat minun muistini - edelleen.
Tsasounatyömaalla käy tohina :) Seisoin eräänä iltana väliaikaisilla lattialankuilla siinä kohtaa missä rukoukset luetaan. Tuntui hyvältä.
Valo tiskasi eilen jättitiskin sen jälkeen kun oli käsitellyt granaattiomenaa - käsien ihon happamuuden muuttuessa rautavetemme sai käpälät näyttämään aika jänniltä... Muutenkin tyypillä oli kiirettä eilen: putsasi tiiliä, tapitti hirsikehikkoa ja riipi lupiininkukkia avukseni (aion värjätä hiukan). Viikonloppuna koittava Ahvenanmaan matka jännittää ja pelottaa - ensimmäistä kertaa kotoa pois niin kauan. Tekee työtä ettei ajattelisi, arvaan. Ja minä... jännitän myös. Valolla on todettu mahdollinen psoriasis, sairaalan kutsua odotellaan siis.
Mälestusega on nii et ei märka enne kui see kaob. Soomes on alati vähem käsitsi kirjutamist koolis - mõtlen et see on väga halb laste arendamisel. Mul on kõik tähtis asjad mobiilis ja see on ka halb. Peaks tihti käsitse kirjutama muudki kui ostuloend!
.png)
3 kommenttia:
Ne muistitestit on kyllä aika naurettavia, mutta kai niillä jotain saadaan selville.
Älä huolestu muistasi ,jos et muista niin et muista.Mitä enemmän ressaat sitä vähemmän muistat, sanoo täti jolla sama ongelma:))
No voi harmi jos Valolla on psori, mei kummitytön veli on Valon kanssa saman ikänen ja hänellä on myös psori epäily päällä.
Heh, olin unohtanut että elokuussa heti Kouvolan jälkeen on myös Tampereen Tallipihan markkinat.... Muistamattomuus tekee arjesta jo hankalaa, karhukirjeitä tulee ja perhe kärsii. En stressaa vaan huomaan vain että näin se menee. Itselleni muistamattomuus on kaikkien pedanttisten vuosieni jälkeen ihan kiva asia, mutta paljastuessaan se tuottaa harmia. Voisinpa elääkin näin, joku toinen voisi huolehtia kaikesta.
Niin ja se, että ennen vaivatta toimineet taidot ovat oudosti unohtuneet - olin tänään mm. hukassa lahjan paketoinnin kanssa. Ja se mekon ompelu - en saattanut tajuta kuinka se tehdään. Se on identiteettikysymys, vaikea sellainen :(
Lähetä kommentti