keskiviikko 2. heinäkuuta 2014

Maalla on mukavaa

Täällähän on kuin paratiisissa...

... tai puutarha- ja sisustuslehdessä!

Minulla on oma Sissinghurst, Valkoinen puutarha - tosin minikokoinen sellainen. Vaalin valkeita lupiineja.

Ja kissoillakin on paratiisi! Myyrillä ei, mikä tietysti hiukan vähentää lumoa.

Joskus on rajoitettava innokkaitten lintujen toimia - ja toivoa etteivät ne sitten juutu verkkoon...

Ja peuroja varten oli minulla sikahieno patentti - vessanraikaste! Nyt puissa roikkuu rå-väckia, tai jotain sellaista.

Kaikki ei ole kaunista, mutta voi olla hauskaa. Tämä ruma naama irvisteli minulle olohuoneen ikkunasta muutaman päivän.

Naapurin ladossa sen sijaan on salaisuuksia...

... ja elämä maalla voi olla näinkin vilkasta!

Maalla-asuja raportin päätteeksi toivotan hyviä saunomisia kaikille! Saunavastat tein ihan itse. Siltä ne näyttänevätkin.

Elades maal juhtub palju huvitav asjad, nagu vikerkaar põllul ja loomade rändamine aias. Köik pole ilus aga ligikaudu kõik on huvitav...

4 kommenttia:

Kirjailijatar kirjoitti...

Hykerryttävän iloinen postaus. Sinulla on nerokas keksintö karkottaa peurat, tosi lempeä. Viimiestään noiden saunavihtojen kohdalla olin sulaa vahaa - pääsin eilen rantasaunaan, muttei valitettavasti ollut vihtaa.

Maahiska kirjoitti...

saattaa käydä myös niin että peura käy pissille omppupuiden alle...

Liiolii kirjoitti...

Kaupunkilainen tykkää! En varmaan osaisi asua maalla, vaikka kerran hulluuksissani muutin melkein maalle (tai Lappiin, onko se maaseutua, no Kauas Pois kuitenkin). Visiteeraaminen maaseudulla kuitenkin lataa akkuja.

Maahiska kirjoitti...

Minusta ei saisi enää kaupunkilaista. Ahdistaa ajatus liiasta läheisyydestä muitten kanssa, ambulansseista, uutisista mitä kurjaa milloinkin on tapahtunut likellä. Olen liian herkkä kaupunkiin.