Hiljaista on

Paitsi aamulla kello viisi kun avaa oven: mikä lintujen kuoro! Maalla asumisen ihanuuksia!

Olen tehnyt valmiiksi pajuaitaa ja kaivanut kuoppia puutarhaan kuni kontiainen. Olen raivannut ojaa muutaman metrin (sitten loppui puhti) ja laittanut liljansipuleita vateihin ja ämpäreihin esikasvamaan. Kevät! Tai kesä: meillä on jo pääskysiä. Kävelykepin olen joutunut ottamaan käyttöön, sen verran koville jouduin puutarhaharrastukseni kanssa... Käytän sitä kun voimat loppuu ja jalat ei kanna. Vein äsken roskasäkin portinpieleen (ilman keppiä, eihän se olisi mahtunut kun ei ole konstapylkkäsmäistä välikättä), hädintuskin jaksoin kävellä takaisin sisälle ja portaista ylös. Viikonloppuna puhalleltiin saippuakuplia ja katsottiin euroviisuja koko perheen kanssa. Tänään olen jo tiskannut jättitiskin ja imuroinut. Nyt lepo.

Vaikne ja natuke kurb olen, mul on väga raske õppida et valu tuleb alati tagasi.