Ponomari

Ponomari on ortodoksisessa kirkossa se pieni tai isompi stikariasuinen alttaripalvelija, joka touhua kynttilöitä ja milloin mitäkin kantaen ja toimittaen eestaas kirkossa. Isommille ponomareille on netissä ponoluntti, mutta viikonloppuna sitä ei tarvittu, kun Valo sai kutsun josta ei voinut kieltäytyä. Isä igumeni pyysi häntä toimimaan piispa Arsenin sauvankantajana lauantai-iltana Valamon kirkossa toimitettavassa palveluksessa. Jännitti, niin poikaa kuin äitiäkin! Koskaan ennen kun ei ollut Valo uskaltanut ponomarina toimia, ujo kun on. Ja nyt piispallisiin oitis! Laitan nyt vielä kerran sen kauniin kuvan tähän alkuun.... :)

Silmät loistaen poika tuli kertomaan palveluksen jälkeen että pesti toistuisi myös sunnuntaina liturgiassa. Eikä ujoudesta enää tietoakaan! Niin siis aamulla uudestaan toiset kaksi ja puoli tuntia eikä kertaakaan edes tehnyt mieli levätä ja istahtaa alttarin puolella. Kivaa oli.

Kaikki meni hyvin ja ohjeita annettiin kuulemma hyvin myös, kerran vain poika unohdettiin kun pappiryväs lähti alttariin plomps ja jättivät kertomatta mitä pieni ponomari tekee. Äiti hoiteli homman kotiin ja viittilöi pojan menemään. Piispan sauva oli painava ja siitä oli ponomarin mukaan höllässä pari kiveä niin että iskä voisi ehkä saada korjaushommia; poika oli silmä tarkkana alttarissa katsellut muitakin mahdollisia töitä ja tiedotteli meille. Näppärää! (Kerran oli kuulemma hauska epäselvyys: käskettiinkö poikaa menemään sauvan vai veli Savvan luokse :D ?)

Liturgian jälkeen Valo tuli kiireesti hakemaan takkia: oli saanut kutsun tulla ruokailemaan pappien ja munkkien kanssa trapesaan - siis munkkien puolelle! - panagiakulkueen mukana! Saako mennä? Saahan?

Nyt on siis Valo Ilmari siirtynyt miesten joukkoon. Monia vuosia hänelle toivottaa rakastava äiti. Tuntui jännittävältä ja haikealta katsella tuota menoa. Parhaisiin käsiin annoin pojan, siltä tuntui.

Kerron lisää luostarikuulumisia pian. Edellinen postaushan oli runo- ja valokuvatorstai, niistäkin olen hyvillämielin. (Tytärkin lähti mukaan tähän!!:)) Olen sairastellut tässä välillä taas... miten voi ollakin takkuista? Ja kankiaa?`Mutta ilo kannattelee.

Minu väikene poiss sai suure au kloostris, piiskopi ponomari töö - ja esimene kord ka ponomari rollis!