Kaiken kiireen ja ahdistuksen keskellä yritän sommitella tätä, edelleen, yläkerrassa valmistettavaksi. Loppusuora häämöttää jo. Muuten toivon hiljaisuutta ja rauhaa ja jos saisi vielä sellaiset välikädet kuin Havukka-ahon ajattelijassa, niin helpottaisi elämää.
Elu ei ole nüüd lihtne, ühtegi miski pole kerge... Aga päev päeva järel, küll kõik muutub heaks, eks ole nii?
.png)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti