lauantai 15. lokakuuta 2011

Kiva viikko takana

Viikkoon on jälleen mahtunut kaikenlaista. Suurin asia oli työhöntutustujapoika V., joka vietti meillä muutaman päivän Miehen opastuksessa, omaa korua tehden. Tänään saimme tutustua lähemmin myös Ihanan virityksen ja Kädellisen päiväkirjan Liisaan poikineen, ja sekin tuntui hyvin hyvältä! Kiitos Liisa sinulle ja perheellesi! Minusta ainakin tuntui kuin olisimme tunteneet jo kauan aikaa. Bloggaaminen tuo elämään uusia ulottuvuuksia!


Keuruun lehdessä oli taas juttua perjantaina. Yksi asiakas tupsahti oitis ovesta sisään tämän ansiosta (kirjaimellisesti vieläpä!).



Värikattilasta nousi verihelttaseitikkiä; jalkoja (keltaisempi) ja lakkeja erikseen. Jalkojen joukossa oli joitakuita sahramiseitikkejä (tai jotain keltaisia, nimestä en ole aivan varma) ja lakkien sekaan viskasin ne harvat veriseitikit jotka onnistuin löytämään. Esipuretetut langat uivat pihamaalla kolmisen viikkoa haisevassa liemessään, vielä käyn järvellä huuhtelemassa ne ja katson josko tämän syksyn värjäykset olisi tässä ja piste. Luulottelen että pystyn lopettamaan!



Iltaisin ja miksei päivisinkin on hyvä levätä hetki. Ainakin nyt, lomalla!

Nii oli põnev nädal, uued inimesed, uued tööd - uued võimalused ka. Nüüd algab puhkus, see on ka põnev! Hakkasin tegema endale siis kedrid, või "säärystimet" Garnstudio mudeli järgi.

2 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Kiitos vielä meidän kaikkien ja varsinkin V:n puolesta, sillä meidän poikahan se siellä harjoitteli. Ja innostui entistä enemmän.

Minulla oli ihan sama tunne, kuin oltaisiin tunnettu kauankin. Itse asiassa V sanoi että meissä on hirveästi samaa, ja paljasti sitten autossa sanoneensa sinulle että värjäyksistä ei saa puhua mitään, muuten olemme teillä vielä yhden yön koko konkkaronkka.

Varoitus oli aiheellinen :-)

Maahiska kirjoitti...

No tulette sitten toisen kerran värejä ihastelemaan! Nostin juuri kattilasta upeat oranssit!