Anopin pienessä mutta runsaassa patiopuutarhassa kasvaa nämäkin hienot auringonhatut - luin juuri netistä ettei tällaiset kollageenivammaiset kuin minä saa käyttää auringonhattua. En tosin käyttäisikään, olen saanut siitä allergiaa. Mutta kaunis, niin kovin kaunis on!
Aurinkohattuja puolestaan tarpeeseen olisi tarjonnut mukava käsityöläisrouva Meripäivillä, mutta ei ollut varaa. Tulimme siis vahingossa käyneeksi Meripäivillä - olin itse asiassa menossa kirkkoon mutta toisin kävi. No, oli siellä mukavaa olla hyvässä seurassa ja Vaskikorun väkeä tapasimme myös. Sunnuntaina illalla kävin kirkossakin sytyttämässä tuohuksen.
Aurinkoisia hetkiä oli tarjolla rattoisien älynväläyksien muodossa. Niitä ei voi oikein kirjoittaa tässä, ja osa on sellaisia jotka aukeavat vasta oikeassa tilanteessa... mutta nauru pidensi ikää taas huomattavasti. Vienommasta päästä letkautuksia oli se, että isokokoinen appiukkoni kun yritti mahtua pöydän ja tuolin välistä kulkemaan, sanoin että jos pää mahtuu niin kyllä siitä loputkin mahtuu. Niinkuin vaikka kissalla.... :D Noin kirjoitettuna ei se kovin hääviltä näytä, mutta kokeilkaapa jossain sopivassa tilanteessa!
Iitin värikeskuksessa kävimme kahvilla, tutustumassa tuotteisiin ja tekemässä ostoksia: nyt on taas viinikiveä ja kuparivihtrilliä sekä uusia värejä: Sinipuu, Kateku ja Annatto! Ihanaa!
Oleme jälle kodus, olime Kotkas 4 päeva. Palju naeru, palju päikest. Reisil koju käisime Iitti värvkeskuses, ostsin uued värvid ja kemikaalid! Nüüd on mul viinakivi, vask melanteriit (sulfit) ja värvid KATEKU, SINIPUU ja ANNATTO!
.png)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti