lauantai 9. huhtikuuta 2011

Munii, munii, aina vaan munii...



Jotenkin noin menee myös yksi Heli Laaksosen runo. Olen muninut kolme päivää.


Ja kirjaillut lasten neulakinnaspipoja. Lohikäärmeitä ja kukkasia.

Ikonikorut odottavat koruneuloja ja nauhoja, tiskit on tiskattu, ruokaa tehty, kotitonttu on myös imuroinut hiukan. Elämä melkein sujuu, taas. Huomenna ei päästä kirkkoon/kuoroharjoituksiin, mutta lauletaan itseksemme ne harjoiteltavat veisut. Lammas pitäisi pikkuhiljaa hankkia (no ei sentään koko lammasta) ja voisi jo miettiä ostoslistaa pääsiäistä varten muutenkin. Ajatukset sinkoilevat pikku päässäni, tuntuu kuin olisin ihmisflipperi.

Ja hei, en ole vieläkään kylvänyt siemeniä, en yhtään!

Ülestõusmispüha läheneb ja see kana muneb viltimunad ;) Järgmisel lauapäeval on kiriku bazaar. Elu võidab jälle, vähe vähelt.

3 kommenttia:

Liisa kirjoitti...

Minä ihmettelen tuota aikaansaamisten määrää. Ja niin ihania töitä! Minulla on lapsesta asti ollut sitkeä kuvallistamisen kaipuu, mutta silti eivät ideat minun päässäni muutu kuviksi. Niinpä minulle on aina yhtä suuri ihme, kun joku osaa tehdä tällaisia hienouksia.

Maahiska kirjoitti...

Aikaansaaminen johtuu siitä etten ole kodin ulkopuolella töissä, ja siitä että olen liki naulattu nojatuoliin suurimman osan päivä.... Minua ahdistaa kodin tavaton sekamelska, poisheitettävien tavaroiden määrä (kun en pääse niihin läjiin käsiksi yksinäni!), tilan puute, kotitontun puute... mutta tapa hoitaa ahdistusta on tehdä sitä mitä voi, eli munia tällä kertaa......

Kuvan syntyyn tarvitaan oikeastaan vaikka vain kourallinen hiekkaa, lasihelmiä ja avoin mieli. Niillä saa vaikka huonekasvin juurelle loihdittua jotain kaunista :)

Liisa kirjoitti...

Niin niin, kadehtiminen on yleensä aina turhaa. Luulen että minä ihan yksinkertaisesti tarvitsen opetusta, ja sitä varten olen viimein, monen vuoden harkinnan jälkeen hakeutumassa syksyllä alkavaan käsityön taiteen perusopetuksen ryhmään. Toivon että pääsen, sillä tämä on jotain sellaista mitä olen kaivannut tosi kauan.

Jos talosta puuttuu kotitonttu, ahkera piika ja sen semmoiset, niin parasta kyllä onkin keskittää katseensa noihin ihaniin värikkäisiin muniin!