Isoveikka potee ussantuntikammoa, tai inhoa oikeastaan. On tyhmää mennä kouluun kahdeksaksi kun voisi mennä yhdeksään, on tyhmää mennä kuulemaan paastosta ja liturgiasta kun voisi vedellä sikeitä ja käydä toisena päivänä kivoilla luterilaistunneilla. Ilovalmarille vielä uskonto on kiva oppiaine, varsinkin kun siellä on kaveri. Mutta miten tehdään kiukkuisen teinin tapauksessa? Ja niin, ei siis paastohenkeä tälläkään suunnalla...
Vaalikone nakuttaa ehdokkaita ja silmissä vilisee. Olen kirjoittanut s-postia kahdelle mahdolliselle, toivottavasti vastaavatkin. Haluan tietää mitä he ajattelevat minulle tärkeistä asioista. Uskonnosta ja muustakin. Ihan vaan paastohegessä ;)
Minä olen aina ollut sellainen yhdennellätoistahetkellä saapuja. Välillä ahdistun kun en osaa/jaksa/viitsi (hui, pois se minusta!) pitää itseäni kurissa. Karkit ovat kyllä vaihtuneet pähkinöihin ja joskus sen pitää riittää. Kirkkomusiikki ja kuorokappaleitten harjoittelu, pyrkimys valita viisaasti lukemisensa ja se mitä päästää silmistään sisään (tänään pistin Pasilan kiinni katsojien ällistykseksi, hyi minua! :D) sekä se, että ei heittäydy epätoivoon ja anna uupumuksen viedä liiaksi. Siinä kilvoitusta näille viikoille. Isompia askelia voi ottaa kun jaksaa. Täältä löytyy kirjoitus Suuresta Paastosta, Länsi-Uusimaa-lehden kolumni. Sitä lukiessa tulee tunne etten ehkä sittenkään ole niin kehno kuin luulin?
Tänään lensi talon läheltä kolme joutsenta! Mikä ilo ja toitotus, minun rakkaat rakkaat joutseneni! Haluaisin halata joutsenta (aina vaan) (tämä ei ole mikään Leda-juttu edelleenkään) tietääkseni tuntuuko se siltä kuin kuvittelen, mutta saisin varmaan äkäisen nokaniskun.
Olen neulakintaillut omalaatuisella tekniikallani huivia, sinistä pukuani varten siihen tulee morsingonsiniset hapsureunat. Lanka on lupiinia ja krapin jälkiväriä. Kuvassa ehkä värit vääristyvät enemmän kuin hiukan... Ohje huiviin löytyy Sanavyyhdestä mutta en taaskaan pysynyt kurissa vaan tein ihan omasta päästäni. Vielä kun joku kertoisi minulle mikä ihmeen pisto tämä on.
Paastu ei toimu :S Olen alati telekat vaatamas, arvutil uudiseid lugemas, unustan palvetada ja ristimärgi teha. Aga ma loodan et see suur pidu tuleb ka minu jaoks, sest olen alati see kes viimasel saabub...
2 kommenttia:
Mun paastoaika menee näköjään aina niin, että tekee mieli kaikenlaista hyvää ja makeaa vielä entistä enemmän, ja niinpä nautin kaikkea hyvää ja makeaa, ja tulee vastaan tilaisuuksia syödä hyvin - kun vaikkapa perin harvoin tapaa joitakin ystäviä, niin kun tulee tilaisuus, ei voi kieltäytyä yhteisestä illallisesta hyvässsä ruokapaikassa sillä perusteella, että on paastoaika...
On olemassa sellainen vieraanvaraisuus-kohta, jota ei tosin voi käyttää esim. ravintolassa :P
Tärkeäähän on se millä mielellä syö, että muistaa olla kiitollinen siitä. Ristinmerkkikään ei olisi pahasta....
This week I've eaten mostly baked beans........
Lähetä kommentti