keskiviikko 13. lokakuuta 2010

Uneton Keuruulla

Oikein harmitti kun heräsin. Kello oli vasta kaksi ja päätä vihloi kofeiinin puute. Kaikki muut tuhisevat yhä tyytyväisenä vällyjen alla ja kahvista huolimatta pääni yhä juilii. Istun koneella aurinkolasit (juu!) päässä, tyhjä kahvimuki vieressä ja selaan eilisen uutisia.

Chilen pelastusoperaatiota en ehtinyt juurikaan seuraamaan (en onnistunut löytämään sitä live-videokuvaakaan) mutta olen helpottunut että toistaiseksi kaikki on sujunut paremmin kuin hyvin. Jostain syystä Unkarin myrkkyvuoto on mennyt minulta kokonaan ohitse. Lady Gaga kuulemma on käynyt kääntymässä näillä raukoilla rajoilla... Suuri homokeskustelu on nostanut luterilaisesta kirkosta eronneiden määrää kuin taikaiskusta.

Maailma menee, surisee ja hurisee ympärilläni. Elämä jatkuu, kuolema ei lopu, ihmiset kiusaantuvat, hurmaantuvat ja riitelevät, rakastavat ja lisääntyvät eikä sillekään tule loppua.

Entäs minä pätöinen, missä ajatukseni kulkevat?

Aivan oikeasti ja jos totta puhutaan, ei missään korkealentoisessa. Odotan perjantaita että saan pukeutua puhtaisiin vaatteisiin, laittautua hameisiin ja huiveihini ja suunnata uusi kaunis takki ylläni kohti Valamoa. Odotan että pääsen kirkkoon, että saan kävellä ulkona (lumesta viis!) lämpimissä pehmeissä talvivaatteissani. Odotan kovasti myös sitä, että saamme syödä hyvin ja vatsamme täyteen (tuo teini varsinkin!), käydä suihkussa puhtaassa vedessä, nukkua lämpimissä mielenkiintoisissa hotellihuoneissa, katsella kauniita asioita (tykkään erityisesti Sillankorvan mosaiikeista) ja ennen kaikkea - saamme olla yhdessä, tekemättä työtä, raatamatta itseämme puolikuoliaaksi.

Olenko siis päässyt siihen harvinaiseen tilaan, jossa oma hyvinvointi tuntuu tärkeämmältä kuin maailman meno? En valita, tämä on varsin uutta ja opettavaista.

3 kommenttia:

Marikka kirjoitti...

Oi ihanaa, terveisiä Valamoon! Pääsisipä taas sinne itsekin...

enkulin käsityöt kirjoitti...

Hyvää Valamonmatkaa.

Maria kirjoitti...

Ihanaa oloilua ja hiljentymistä-sekä sinulle myös lepäämistä hurjan puuhakkaan viikkonne jälkeen .
Lämpimin ajatuksin maria