sunnuntai 29. elokuuta 2010

Rumaa, mutta tarpeellista...

Likaiset rekka-autonalustat ja ikkunalla haalistuneet muovikukat ovat joskus saaneet minut hyvin apeaksi. Samaan kategoriaan kuuluvat nuo läjät rakennus- ja roskapuuta pihallamme ja niihin on nyt käytävä käsiksi. Kiipeilin aikani lautapinon päällä ja löysin muutaman kakkosnelosen joista aloittaa. Miehen kanssa siivosimme ladon seinustan ja laitoimme kuormalavat siihen takaisin. Haju oli melkoinen, hiiren- ja myyränpapanoitakin varmaan siellä muhi... No mutta, nyt vaan nostamaan katosta pystyyn! Onneksi on näitä apulaisia...



Päätimme fiksusti, että viikolla tehdään koruja ja viikonloppuna rakennustöitä. Aivan kuten tavalliset työssäkäyvät ihmiset!



Tänään poltimme roskapuuta ja ulkoilimme muutenkin. Aikomuksena on lähteä vielä joko järvelle (mahtuneeko sinne sorsastajien sekaan?) tai Koskenpään koskelle. Ihan vaan kävelemään ja olemaan. Aivan kuten tavalliset ihmiset!

Piipunhattu onnistui hienosti, seuraavaksi tehdään pellistä jonkinsorttinen katto siihen. Sitä odotellessa voi alkaa jo pikkuhiljaa lämmittämään uuneja. Odotan syksyn väriloistoa ja hihkun riemusta joka kerta kun havaitsen kellastuvan koivun, kurkiparvista puhumattakaan. Haluaisin kuvaamaan sänkipeltojen ihanuutta ja koskien kuohunaa...
(Minun kamerani on muuten hajoamassa, juuri kun aloin tottua ajatukseen että joskus hankin uuden. Kuviin ilmestyy utuinen läikkä)

2 kommenttia:

mari kirjoitti...

Jos se läikkä onkin sormenjälki linssissä? Minun kamerani linssistä löytyy niitä usein.

"Aivan kuten tavalliset ihmiset!"
Ihanaa, sitä minäkin haluaisin olla vähän useammin. :)

Maahiska kirjoitti...

Kameran joku ihme objektiivin kitti (?) on murtunut.... Ja toki siinä on sormenjälkiäkin :D

Tavallisuus kun on niin kaukana täältä useimmiten, on ihanaa olla välillä ihan normityyppi! Kerrankin tekee jotain ei-direktiivienvastaista tai KELA:lle sopimatonta ja kummallista! :-D