perjantai 4. kesäkuuta 2010
Anna-Liisa-isomummin koru
Siinäpä se nyt, valmis rintakoru!
***
Tästä tulee mieleen Äiti. Joskus on ikävä, se on omituinen tunne. En ole ikävöivä ihminen. Joskus vielä katselen kaupassa vaatteita, mikä sopisi Äitille.
Tunnisteet:
korut,
käsityöt,
Myytävät tuotteet,
syvällisyydet
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
9 kommenttia:
Kaunista kaikki!Kiitos Maahiska!
Onpa kauuuuuunis koru!!
Mieletön mikä koru! Jumiuduin tänne lukemaan, vaikka imuri möllöttää vieressä. Palajan kun on puhdasta!
Kiitos :) Tuolla Isomummi nyt istuu korttia pelaamassa, koru rintapielessä. Ja se sopii just ja täsmälleen hänelle. Oikein yllätyin miten hyvin. Ihanaa kun työ menee oikeaan osoitteeseen!
Oletko mukana Tupaswillan Keskiaikamarkkinoilla ?
-seija-
Hei,
pakko kysyä, kun näytti niin tutulta, että tuo yksi sukukoru, niin onko se Murtomäen suvun?:)
Seija; tulemme vain käymään Tupaswillaan, ei ehditä valmistella myyntiin tarpeeksi tavaraa vaikka piti... olemme siellä varmaan lauantain.
Ja kyllä, Murtomäen hyvinkin :)
Aivan uskomattoman kaunis koru.
Kiitos, Sude :)
Lähetä kommentti