Odotan...

... alanko röhkiä. Rohkeana suomalaisena otin rokotuksen, koska olen perheestä ehkä ainoa joka sen voi ottaa - tai edes ehtii saada. Jonkun on kannettava puut ja lämmitettävä taloa tiukankin paikan tullen, ja jos tämä antaa pienen mahdollisuuden selvitä vähemmällä sairastamalla niin onhan se otettava.

Jonoa oli kaksi ja puoli tuntia, minun kohdallani. Istuin lattialla selkä lämmintä patteria vasten ja neuloin kintaita. Tukka hulmusi, ei neulomisesta mutta ovesta kävi veto. Säälitti ne mummorukat jotka istuivat siinä täpötäysillä tuoleillaan ovensuussa. Olisin tarjonnut kyllä lämpimän paikkani mutta eivät jostain syystä huolineet. Jonossa kuuli mielenkiintoisia asioita (itse kunkin terveydentiloista ym) ja oppi paljon ihmisestä. Ainakin kärttyisistä mummoista. Ja sain kuulla että muillakin on ollut ongelmia lääkärimme kanssa - vakavia sellaisia :/ Voihan nenä. Laitan tämän myös "tapahtumia"-kategoriaan - olihan se melkoinen miitinki!

Aamuvarhaisella askartelin ruusuja ja iltapäivällä siirryin kirjonnan pariin. Eilen valmistui Marian ilmestys.