tiistai 17. helmikuuta 2009

Älä silmä pieni katso mihin vain...

Onneton olmi menin katsomaan 3D-kuvia, siis stereogrammeja melkein kirjallisen verran. Nehän ovat kerrassaan verratonta, viatonta ja halpaakin (kirjaston kirja) ajanvietetettä, mutta minun silmäni tulivat hulluiksi. Sain mojovan migreenikohtauksen siitä riemusta, kiitos piilokarsastukseni. Mies hoiti homman kotiin, ruokki ja viihdytti lapset, oli kuulemma käynyt minuakin hellimässä, en vaan huomannut siinä taudin tuiskeessa.

Ulkona oli tänään aurinkoisen kaunista, joskin tuulista - pieni pakkanen tuntui hurjan kovalta. Viime yönä oli ulkona -23, ikkunan vieressä +10, portaikossa +12 ja eteisessä +15. Raikas ilma on kovin virkistävää. Varsinkin aamulla varhain kun pitäisi vaihtaa mukavat lämpimät pyjamavermeet kaupunkivetimiin. Niinpä emme vaihtaneetkaan vaan veimme lapset hoitoon ja kouluun sala-asuissamme pilkkihaalareissa, yöpyt siellä alla. Lapset nurisivat kun heidän piti pukea. Isoveikka meni eilen kouluun Reinoissa, siellä ei kuulemma kiusata sellaisestakaan ja ne on niin mukavat jalassa.

Perjantaina lähdemme kohti Valamoa. Mies menee lukijakurssille, minä hoitelen lapsukaisia sen aikaa. Kurssi kestää kolme päivää, sen jälkeen viivymme vielä kaksi päivää. Kotimies hoitaa lämmityksen ja kissat sillävälin.

Tunnelmakuvia työhuoneestani.


1 kommentti:

Pankin talkkari kirjoitti...

Näin eräänä päivänä oulussa tytön vaaleanpunaisissa reiskoissa - siis ihan kadulla, ja mietin, että onko tämä joku uusi muoti, vai oliko tyttö puoliunissaan liikkeellä..

Ilmeisesti se on sitten joku nuorisoilmiö taas.

Olen kyllä ihmetellyt nuorten kaupunkilaisten kenkämuotia muutenkin, edes -28 asteen pakkasille ei laiteta talvikenkiä, vaan kuljetaan jossain tennareissa. Siis ei edes lenkkareita, vaan niitä hyvin ohutpohjaisia läpsyköitä.

Kyllä tuossa pakkasjaksolla olikin viluisen näköistä porukkaa bussipysäkeillä ü