Vilkasta elämää taas

Meillä on käynyt vieraita niin talo pysyy melko siistinä. En muista keitä kaikkia onkaan ollut kahveella, mutta ainakin viikon on ollut paikat suhteellisen putsiksessa. Itse olen hieman - siis hieman - paremmassa kunnossa kun kipulaastareita on lisätty, mies taas potee kipuja ja huonoa oloa vatsavaivastaan joka tuli ilmi tähystyksessä (raukka sai semmoisen synttärilahjaksi...) joten ollaan kiitollisia ettei lunta ole satanut kolattavaksi asti - vaikka kevätkin näytti jo välillä koittavan. Aijuu nyt muistan - ensin kävi ystävät synttärikahvilla maanantaina, keskiviikkona oli pappi, kanttori ja yksi ystävä samoilla asioilla ja toimitettiin pieni kiitosrukoushetkikin. Eilen kävi asiakas perheineen hakemassa sormukset. Näin se muisti palailee kun saan sytykettä tuonne ajuun - iskusana oli nyt "synttärit". Ja se lumen kolaus, sitä ei kumpikaan meistä voi nyt tehdä.

Otto on ominut tuon altaan, minkäs teet. Apuallashan se vaan onkin... Meille on ilmestynyt myös hirveä hämääjä-kissa, se näyttää ihan Otolta istuessaan keittiön ikkunan takana ja kun menen päästämään sen Ottona sisään se loikkaa maahan ja pakoon - ja meidän kissat pääsee vihdoinkin sisälle.

Tänään oltiin Isossahiekassa (seurakunnan leirikeskus) jossa vietettiin vastaanottokeskuksen perhepäivää. Harmi kun olen niin ujo, kasvoista kasvoihin. Mutta oli kivaa. Ortodoksina luterilainen tapa hoitaa rukoushetkiä on yhä hieman kummallinen, mutta lienee tullut tutuksi siellä olijoille ja se on hyvä. Pieni rukoushetki toimitettiin suomeksi, arabiaksi ja farsin kielellä. En kuvannut kuin yhden pikkuisen auringonpaisteen kun kännykästä loppui akku. Mukava oli nähdä pieniä etelän lapsia luistimilla, kelkoilla ja suksilla aurinkoisena päivänä suuren järven jäällä. Pulkkamäki oli meidän lasten suosikki. Olisi kiva voida osallistua enemmänkin, mutta rajoitteet on nyt tällaiset ettei voi. Ne lapset siellä - kuinka kauniita ovatkaan! Tytöillä joillain lähes vyötärölle ulottuvat pikimustat tuuheat kiharatukat!

Pyhän Andreas Suuren katumuskanonit luettiin neljänä iltana tsaosunalla ja niiden loppuessa tuli niitä ikävä. Sain laulaa ihan kunnolla, sekin tuntui hyvältä. Päivittäinen katismoitten luku jatkuu, huomenna siitä vapaapäivä. Kuvassa Ville tarkastelee nuottejani.
Muusta paastosta en virka, mutta ruokapaasto mäni oitis pepulleen kun saimme hirvinakkeja jotka vahingossa sulivat kun laitettiin jääkaappiin pakastimen sijasta. Olen muutenkin vapautettu ruokapaastosta, mutta vähennän minkä voin. Tuntuu pahalta kun kaapissa on liikaa syötävää - eilen jouduin tekemään isoja annoksia ruokia kun muutakin oli sulanut. Voihan niitä toki laittaa pakkaseen. Mutta kun ei ole kunnossa että jaksaisi laittaa - suunnitelmia on ja paljon hyviä aikomuksia.

Läinud nädal on olnud väga sosiaaltsine, palju külalisi, ja täna olime vastuvõtukeskuses perepäevas. Ilus talvine päev, palju lapsed, rõõm ja minu silmalem nii kaunid inimesed. Nende lood on absoluutne rasked, meie ei süüda kujuta ette, mis on nende kannatused olnud. Rahu ja armu neile.