lauantai 14. maaliskuuta 2015

(Rapa)Kuntoutuksessa

Viisi päivää Apilassa meni hyvin, oli kivaa, sain tarvitsemani hengähdystauon ja voimiakin - ja altaassa oli niin ihanaa! Mutta aina ennen kursseilla kävin päivittäin kävelyllä, joskus jopa kahdesti; nyt kävin vain kerran, sellaisen puolen kilometrin lenkin - enempään en pystynyt. Se tuntui oudolta ja surulliselta. En kerta kaikkiaan jaksanut, jaloissa ei ollut voimia, itseni kannattelu kävi työstä ja Apilan käytävät tuntuivat hurjan pitkiltä. Testattiin käsivoimat ja ne on edelleen vaan huonotuneet, muutakin uutta tuli ilmi muttei tässä sen enempää.

Ruoka oli hyvää, se on paljon sanottu minulta. Siis Tosi hyvää. Sain myös itselleni sopivaa ruokaa joka aterialla! Kokki ja systeemi on vaihtunut, ja sen huomasi.

Käytävällä vartioi yhä suorakatseinen kissa.

Tein luonnoksia tulevia töitä varten, leikin väreillä - pitkästä aikaa oli mahdollisuus vain istua ja maalata! Ja piirtää, keskittyneesti leikkiä.

Kangasalla oli kevät jo pitkällä, illalla huoneenikin vihersi.

Tervitused Apilast jälle, nüüd olen kodus ja tunne on nagu oleksin käinud kaugemalgi...

2 kommenttia:

Kivipellon Saila kirjoitti...

Apila on aivan ihanassa paikassa...se on tuttu paikka, upea mäntymaasto ja Vesijärvi, kesälläkin erittäin kaunista! Mukava että sait voimia kuntoutuksesta ja iloa arkeen!

Maahiska kirjoitti...

Kesäkuun alussa uudestaan, värit ja paperit on jo pakattuna... Tykkään kun on tuttu paikka, en pysty nyt oppimaan uusia ... Säästyy voimia oleelliseen.