Piipahdimme joku päivä sitten Tampereella, ihan noin vaan. Aurinko helli matkalaisia, kiipesimme ihailemaan näkymiä Pyynikin torniin ja söimme kerrassaan mahtavat munkit - suosittelen, myös gluteeniton oli aivan ihana! Ja se on paljon sanottu minulta!
Viimeksi kävin tornin liepeillä 4-vuotiaana, eli noin 45 vuotta sitten.
Huipulla tuuli, mutta oli mukavaa.
Tampere! Mulle armas linn, aga ei tea miks. Kultuur, ajalugu...?
4 kommenttia:
Pyynikin näkötorni on kyllä oikea näkötorni (sellainen kuin lapsuuden näkötornit olivat) ja nähtävyys munkkeineen. Munkit kyllä maistuvat aina hyvälle! Saitte hienon ilman käynnillenne.
Olen vuosikausia miettinyt milloin sinne pääsisin taas ja tuntuuko se samalta kuin kuvittelen - ja tuntuihan se! Vanhanaikainen aito tunnelma, jota ei pilannut edes se masto siinä vieressä. Uudestaankin pitää päästä, mutta en odota enää 45 vuotta :D
Kävin tervehtimässä nukkeasi, se (hän) on niin kaunis!
Eikä yhtään pelottava! :D
Lähetä kommentti