keskiviikko 25. kesäkuuta 2014

Tsasounatyömaalla

Nousee se, hirsi kerrallansa. Ensi sunnuntaina tulee isä Aleksanteri siunaamaan työn aloituksen. Hurjan painavia ovat hirret - kuinka ennen on jopa mies yksinään rakentanut tuvan perheelleen alusta saakka? Ajattelen Myrskyluodon Maijan Jannea - mikä työ! Vaikka onkin hiukan fiktiivinen henkilö, mutta tosi kuin vesi että noinhan tuota hommaa on täällä tehty iät ajat, puurtaen ja hikoillen hirsien kanssa salvos kerrallaan. Hirret kevenevät kerrosten myötä, alas kun tulee korkeimmat. Mutta se paino on silti aikamoinen. Veisto ja kuoriminen, varausten teko... kaikki se on jännää ja uutta meille.

Ülisuured palkid, väga rasked! Tõuseb aga, üksteise järel, mitte kiirustama...

3 kommenttia:

piaeliina kirjoitti...

Eikös laulussa sanota, että "Ennen oli miehet rautaa..."

kosotäti kirjoitti...

Mielenkiitoista, siinä on miehet hevosena:)))

Maahiska kirjoitti...

Yritin laulaa heillen Volgan lauttureita, mutta se hidasti matkantekoa. Tänään on Arnella pilli, saa olla työnjohtajana.