... ja toinen postaus: Oikea Juna!

Tänään matkasimme höyryveturin vetämällä museojunalla Haapamäelle, ja kotiin "tavallisella" junalla. Ihanaa matkantekoa, olisin voinut mennä vaikka Vaasaan saakka - jos sinne saakka pääsisi. Ne tuoksut, värit, kolina ja kolke, vaunujen keinuminen... muistoja! Hei minulla ON muistoja! Kyllä pienenä menin tuollaisissakin vaunuissa, ja tietysti lättähatullakin matkustin - sen kyytiin ei tänään enää ehditty. Haapamäellä istuimme muurahaispesässä ja söimme nakkia, munkkia ja joimme kylmää pullokahvia. Muitakin museovetureita kuvasin, tuo tuomiopäivän veturi oli mainio... Junan odotuskin oli mukavaa, aurinko paistoi ja Arne oli tohkeissaan.

Haapamäki oli ennen suuri ja tärkeä risteyspaikka, niin tärkeä että asemanseutua pommitettiin viidesti talvisodassa - asemalla piti myös vuonna 1918 Mannerheim muutaman päivän ajan komentopaikkaa. Nyt kylä on kutistunut ja harva keuruulainen siellä asuu, töissäkäymisestä puhumattakaan. Mutta siellä oli kauniita, tyhjiä surullisia taloja. Kuvasin yhtä hauskaa, kulmaovineen. Vanha katiska harmitti. Kaunis seutu, rahoitusta vailla - siellä on monia kauniita taloja joista saisi korjaamalla erittäin hyviä asuntoja. Jos olisin miljonääri niin kyllä tietäisin mitä tekisin! Ostaisin ja kunnostaisin ja vuokraisin edelleen. Muutama työpaikkakaan ei olisi pahitteeksi.

Ensi vuonna uudestaan! Kotiin tullessa poikkesimme vielä Keuruun aseman myymälöihin - uusi antiikkiliike on täynnä ihania tavaroita, ostimme vanhan kultavaa'an. Mutta tuo sähkötoiminen päätön pukki oli yliveto, se löytyi naapurissa sijaitsevasta aseman varastomyymälästä.

Täna oli huvitav reisimine, vana aurumasina vedamal rongil! 25 minutit atmosfääri ja mälestusi!