sunnuntai 18. toukokuuta 2014

Keep out :)

Tällipaju on saamassa majan, varoituskyltin kanssa. Vaikka majantekele on vain parin metrin korkeudella huutelen Valolle että älä putoa ja ole varovainen... iankaikenhan on puissa kiipeilty! Onko se niin että kun pienin kasvaa, on vaikea päästää lopullisesti irti?

Keep out, äiti!

Täysikuu oli sinisellä taivaalla, onneksi kuu ei valvota minua. Nukun yleensäkin hyvin, ja monta tuntia - huolimatta pienistä öisistä huoltotoimenpiteistä.Aamuisin on nykyään vaikea päästä ylös - nousen kyllä istumaan ja lähden liikkeelle, mutta kangistus valtaa jo alkumetreillä.

Siitä huolimatta raahasin tänään metsästä kahdeksan puolilahoa männynrunkoa, aikeina tehdä risu/oksa/kivisalaojitusta. Harmittaa tuo metsänpohjassa makaava polttopuun paljous! Miksi jätetään noin, eikö kellekään kelpaa - kun metsän"hoitoa" tehtiin, olimme niin uupuneita ettemme jaksaneet kysyä metsän omistajalta josko ne näreet saisi raahata sieltä meidän tontille polttopuiksi. Nyt niitä ei enää kannata, sen verran lahoa jo. Kun kulkee tuossa vierimetsässä on haikea katsella sitä tuhoa. Maatuvathan ne ravinnoksi pikkuhiljaa, mutta vähempikin riittäisi.

Metsas täna, olen tubli ja viin minu õue ammu metsanduses maha langenud puud. Teen ojake, vanaviisil. Kuivendus tehakse siis puu, okste ja kividega (Ja minu Eesti keel on nii naljakas....:D). Raske töö, on liiga soe sellega töötada.

2 kommenttia:

Kirjailijatar kirjoitti...

Minäkin haluaisin oman majan. Olisi se vaan niin hauskaa nukkua puussa.

Maahiska kirjoitti...

Minulle tulee tuosta mieleen se kun Hemuli tahtoi rakentaa Muumipapalle majan puuhun ;)