keskiviikko 26. helmikuuta 2014

Aurinko, aurinko, aurinko, aurinko, aurinko, aurinko, aurinko.....

Miten olenkaan kaivannut sitä! Eilisen haukotteleva Ottokin on nyt aivan levotoinen, ravaa eestaas ovista ja ikkunoista eikä tiedä miten päin olisi. Menin ulos aamulla Arnen ja Valon kanssa ja pelasin palloa! Letkunpätkällä ja jalkapallolla! Sain jopa pallon kiinni kun heiteltiin, montakin kertaa! Kasvihuoneen luukutkin piti avata - minä onneton en ollut koko talvena jaksanut miettiä sen kosteutta ja mitä siitä seuraa... mutta iltapäivällä näin joutsenia! Lisää tällaista! Yhtä huutomerkkiä nyt koko kevätelämä! Nilkoista en sano mitään...

Kevad!

1 kommentti:

kosotäti kirjoitti...

Eikö ookkin ihanaa, mustarastaskin hyppii pihamaalla,nautitaan, ja toivotaan ettei takatalvea tulisi