Jospa surut väistyisivät? Huomenna lähdemme Valamoon, ensin katumuksen sakramentti Jyväskylässä, sitten lepoa.
Hommikul Valamo kloostrisse. Ma usun et see minu üks kurbus on varsti läinud jälle...aga kui ei ole, olen siiski natuke tugevam. Aga ei saa rohkem selle öelda.
2 kommenttia:
Sielun ja ruumiin terveydeksi ja Jumalan kunniaksi.
Hieno kuva. Ja Valamoon minäkin haluaisin joskus talvella, kun siellä on vähän ihmisiä. Nauttisin hiljaisuudesta. Olen käynyt siellä vain kesäisin ja vain kerran olen ollut yötä.
Lähetä kommentti