Kristus nousi kuolleista! Totisesti nousi!
Քրիստոս յարեաւ ի մեռելոց՜ Օրհնեալ է յայտնութիւնն Քրիստոսի՜
Aamuseitsemältä kallistin pääni tyynylle ja huokaisin onnellisena. Yö kirkossa oli takana. Ilovalmarikin jaksoi valvoa liki koko toimituksen, ja ruokailussakin pysyi hereillä. Ja ensimmäistä kertaa muistin ottaa pashan kirkkoon siunattavaksi. Se on tuo karkeilla koristeltu iso pyöreä. Ruokailussa "taiteilijapöydässä" oli niin verrattoman mukavaa, että viivyimme tavallistakin pidempään. Ja se lammaspaisti! Meillä on ihan fantsu kokki, terveisiä sinne keittiöön että Maahiska otti lisää!
Johannes Krysostomoksen pääsiäissaarna kosketti jälleen. Siihen on kiteytetty kaikki se tärkeä, se on mielestäni opetuspuheiden kuningas. Ja niin lohdullinen minulle, jonka tämänvuotinen paasto oli kehnoista kehnoin.
Ken on aivan ensimmäisestä hetkestä työtä tehnyt; ottakoon tänään ansaitun palkkansa. Jos joku on kolmannella hetkellä työhön tullut, viettäköön hänkin, kiittäen, juhlaa. Jos joku on kuudennella hetkellä työhön saapunut, älköön hänkään yhtään epäilkö, sillä ei hänkään palkatta jää. Jos joku on yhdeksänteenkin hetkeen myöhästynyt, lähestyköön hänkin, mitään epäröimättä. Jos joku on vasta yhdennellätoista hetkellä ehtinyt, älköön hänkään myöhästymistään peljätkö. Sillä jalomielinen on Herra: Hän ottaa luokseen yhtä hyvin viimeisenkin kuin ensimmäisen; Hän lohduttaa yhdennellätoista hetkellä tullutta samoin kuin sitäkin, joka on ensimmäisestä hetkestä työtä tehnyt; viimeistä Hän armahtaa ja ensimmäisenkin mielen hyvittää; toiselle antaa ja kolmannellekin lahjoittaa; Hän ottaa vastaan työt ja työnhaluakin rakkaudella kohtelee. Hän antaa arvon toimitukselle, ja aikomuksenkin hyväksyy.
Löysin kauniin ikonin Pinterestistä, kuvatekstinä "Let us all hide under Our Mother’s mantle for safety and protection"
Viime päivinä olemme seuranneet ihanaa tv-sarjaa 1620-vuoden maalaiselämästä Walesissa. Hurja kaipuu taas kauas ja menneeseen... BBC's Tales from the green valley episode, suosittelen! Kuva sarjasta; miten kaunista!
Yritin maalata kananmunaan ikonia, mutta kädet ei tosiaan toimi enää. Olen silti iloinen että yritin. Toisessa kuvassa jäljelläolevat maalaamani munat vuosilta 1991, 1992 ja tämä uusin reppana :D
Piti vielä sanomani: Ortanne Laivino! Anwa ortanne Laivino!
Kristus on ülestõusnud! Tõesti on ülestõusnud!
.png)
3 kommenttia:
Mie tulin just lasten pääsiäiskirkosta. Oli paljon lapsia ja iloinen tunnelma.
Minusta tuo ikonimuna on kaunis. Äitini, joka maalaa ikoneita sanoo että munan päälle maalaaminen on vaikeaa ja haastavaa. Siksipä en ole koskaan sellaista saanutkaan ja nyt äitini on kahdeksankymppinen eikä enää opettele uusia juttuja.
Kiitos Elina :) Munasessa on kieltämättä oma tunnelmansa. Olen maalannut paljon kananmunille, pienenpientä ja vielä pienempää, useita oikein nättejäkin. Ehjänä kaikista on vain nuo kaksi vanhaa jotka ovat ihkaensimmäiseni, parhaat annoin lahjana pois ja eräs särkyi muutossa, eräs innokkaan lapsen käsittelyssä - ne olivat kullatut Kärsimyksen JÄ ja Hellyyden JÄ. Mutta minua ei harmita - jos hauraalle tekee, saa varautua rikkoontumiseen! Katoavaisuus on kaunista myös. Eihän elämästä tule mitään jos pitää varoa rikkomasta munia!!!
Kosotäti, lasten pääsiäinen on ihana, emme päässeet tänä vuonna.
Lähetä kommentti