torstai 31. toukokuuta 2012

Pojista ja karvoista...

Isoveikka täytti eilen 15 vuotta ja on paljon äitiään pidempi jo. 15 vuotta pian siis siitä kun valkeille lakanoille jäi hentoja mustia karvoja, kun vauvan nosti päiväunilta.... :) Nyt tuota välimerellistä kuontaloa saa leikata joka kuukausi, niin tuimaa vauhtia se kasvaa. Vauvan virkaahan meillä toimittelee nyt Arne Ilmari :)

Ilovalmari sen sijaan antoi kokonaan pois hennonkauniit kiharansa kevätjuhlien alla.

Oman kuontaloni kanssa olen jälleen pulassa. Haluan takkuni takaisin mutta eihän se käy. Saan oitis ihottumaa ja joudun luopumaan taas. Mitä tehdä väliaikatukalle joka ei ole lyhyt eikä pitkä, vaan pelkästään tyhmä?

Rumpukapulat hopeaa, Isoveikalle.

Minu väikesed pojad ovad kasvamas suureks! Juuste lõikamine lühemaks on igal kuul vanemal pojal, sest tema ei taha "heviletti" - raske see oleks, sest tema juuksed ovat lokkised ja paksud, Vahemerelise stiili. Väikemehe hele õhukesed juuksed aeti ka välja. Nii ovad erinevad, minu pojad.

2 kommenttia:

Liiolii kirjoitti...

Väliaikatukka on vaikea. Itse kasvatin lyhyistä pitkät ja siinä jossain vaiheessa meinasi hermo mennä muodottomaan hiustoon. Huivi päähän? :)

Maahiska kirjoitti...

Hattu tai huivi mulla on päässä kotonakin koko ajan, en osaa olla ilman. Mutta joskus olisi kiva tehdä kampaus... no ainahan huivin voi sitoa eri tavalla.