sunnuntai 27. toukokuuta 2012

Kylväjä kylvää...

Illan tullen menen pihalle, päivällä ei pysty olemaan lainkaan ulkona. Aurinko räköttää liikaa. Illalla linnut vielä huutelevat ja kisailevat, luonto tuoksuu ja multa kutsuu - tai siis hiekka, nuo minun hiekkalaatikot lähinnä. Tänään kylvin metritolkulla morsinkoa (minulta saa muuten siemeniä ken tarvitsee, postikulujen hinnalla!) ja tein piskuisen kaurapellon talvisista linnunkauroista. Mukaan heitin jättiauringonkukkaa, saapi nähdä onnistuuko. Olen tehnyt pienen pajuaidantyngän ja pohtinut kahden vaahterantaimen paikkaa, uusi tammen taimi jo löysi paikan etupihalta. Kerroinko jo että myyrä-jänis-yhteistyö tuhosi sen kuusi vuotta hartaasti vaalimani ja kasvattamani tammen? Onneksi olin tuonut Hakoisten Linnavuorelta muinoin muutaman muunkin terhon joista jälleen yksi oli lähtenyt salaa kasvamaan vanhalla kasvimaalla "lastentarhassa".

Huomenna on kovasiemenisten päivä, on krassia ja sen sellaista koristusta likoamassa yön yli, lisäksi papu pääsee maahan samoin kuin esikasvatetut morsingot.

On niin paljon mitä haluaisin tehdä.

Tein vanhalla Rautavaaran ohjeella voikukista "Englannin mustalaisten simaa" ja se on ihan hyvää kun ei odota "siman" makua. Villiyrtit ovat kavunneet ruokapäydälle (peruna-voikukkapaistos!) ja haaveilen teeainesten keruusta. Keskipäivällä vain on liian kuuma lähteä poimimaan ja se olisi paras aika. Värjäykset odottavat myös, lankoja tulossa Virtain Villasta.

Etupihalle tein tosiaan tämän pajumajan, hieman muotopuoli vielä, pitänee oikaista kunhan kerkiää. Mutta söpö!

Mummun pieni ruuneperintorttu - papan ylioppilaslakki löysi uuden käyttäjän. Junahattu kuulemma!

Arne on siis ollut mummulassa edelleen, kylpymies. Huomatkaa tosiaan pesty ammeemme. Kiitos rautaveden seuraava ostos lienee ruskea emalimaali ammeen kunnostukseen? Maailman parhaita ääniä on pikkumiehen "Mummu!", tai "Äiti!", sekin saa sydämeni sykkyrälle ilosta.

Väikeses pajutelgis on tore vaadata päikeseloojangut... Olen olnud õue õhtusel, siis ei ole liiga kuum. Mul NII meeldib kõik aiatööd, ning külvamine, lillede kastmine. Jänes ja mutt sõid minu tamme mida olin kasvatanud 6 aastat!!! Kuid mul on nüüd uus tamm, väikene tammelaps mis leidsin minu vanast aiast, see on üks nendest ma tõin Hakoinen lossmäelt 6 aastat tagasi.

3 kommenttia:

enkulin käsityöt kirjoitti...

Voi kun kivoja kevättunnelmia. Minäkin aion värjäillä kasveilla tänä kesänä.

Koso-täti kirjoitti...

Kuinka mukavaa onkaan upottaa sormet multaan ja kylvää siemeniä,seurata kasvun ihmettä ja nauttia.
Keskipäivät miekii kököttelen sisällä tai aitan kuistin varjossa, en siedä aurinkoa.
Ruosteinen vesi tekee todella valkeasta ruskeaa, kokemusta on kolmen kaivon verran, miten se muuten käyttäytyy värjäysten kanssa?

Maahiska kirjoitti...

Lähteestä neljän km päästä haetaan värjäysvedet. Toissaviikolla sain myös taivaista apua, viimeisimmät langat kauttaaltaan värjäsin sadevedessä :)