keskiviikko 15. helmikuuta 2012

Arkea ja juhlaa...

Päivä 12: Arkeni. Tiskausta ja laulunsanoja.

Juhlaosastoon kuuluu jälleen öinen tukanleikkuusessio. Sain yöllä kyllikseni kutiavasta letistä ja pistin saksilla muotoillen. Pari hiusta jäi niskasta leijumaan, Mies ne siisti. Ei paha. Nyt on juhlava olo; Mies sanoi että huono puoli tässä uudessa tukassa on se, että näytän nyt siltä kuin kävisin töissä ja parturilla.

Ansaitsemme varmaan jonkun rauhannoobelin tai oskarin vähintään. Kaupitteleva romanipariskunta juttui mersullaan äsken pihaamme, juuri kun meidän olisi pitänyt lähteä asioille. Tunti meni, reilustikin, että paku lähti hangesta, lopuksi hinausfirman miehen kanssa työntäen. Aargh! En pidä ihmisistä jotka marssivat sisälle muina miehinä ja alkavat messuta helppoheikinlätinäänsä jo ovella. En todellakaan pidä.

Sellainen aamupäivä.

Täna minu kannatlikkus on proovile pandud............... en taha et mun koju tuleb keegi kaupmees oma vaja kõrvaldamisluba, astub sisse nagu kuningas ja lõpuks takerdub autoga õuetee lumme! Tahan oma rahu! Murrrr!

4 kommenttia:

Hannele Ruusukummusta kirjoitti...

...ja sitten ihan itse leikkasit...olet sinä taitava...☺

Maahiska kirjoitti...

Olen leikannut itse hiukseni 30 vuotta. Kolmesti olen käynyt kampaajalla, kaksi kertaa tuloksena katastrofi :P Eikä minulla ole edes peiliä josta näkisin niskaan!

Koso-täti kirjoitti...

Hyvin oot saanu tukkasi leikattua.
Todella hyvin

Kerran yritin itse värjätä hiukseni heleän vaaleiksi, tulos oli ...havun vihreä, ja iso itku, kallis kampoomo lasku ja makeat naurut perheeltä.
En koske tukkaani kuin kammalla.

Vieläkö niitä kiertäviä romaaneita liikkuu?

Maahiska kirjoitti...

Iik, sisareni kerran myös vaalensi hiuksiaan ja talossa oli (kuten meilläkin) rautapitoinen vesi... voi sitä hienoa vihreää väriä! En ymmärrä mikä siinä muka oli vikana :D

En tiedä takuuvarmasti oliko romani vai novelli, mutta ainakin ihasteli kovasti Miehen kääntövarsipieksuja... Meillä kun ei ole ovikelloa (vielä)(-kään) niin kuka tahansa saa saapastella sisälle... kohtelias ihminen tosin käyttäisi tuota ovessa olevaa kolkutinta ensin!