Uusi viikko, toivon kera kohti parempaa. Olen läpikäynyt taas yhden pahan jakson ja tuntuu että jo riittäisi sitä laatua. Toivon että jaksan herätä aamuisin lämmittämään, hakemaan puita, laittamaan leipätaikinan alulle. Toivon että käsistäni syntyy uusia koruja, kortteja, nauhoja, kintaita. Sattuu mutten lannistu.
Kävin huuhtomassa kokenilli- ja annattolankoja sekä verihelttaseitikkioransseja veneen kanssa. Mainio ja helppo tapa! Ilman mitään myrkkyjä lienee vesistöystävällistäkin, aluna-arvot eivät ylity näissä puuhissa. Varsinkin kun sade on huuhtonut näitä jo viikon verran.
Olen muuttanut olohuoneen ulkonäköä hieman, nyt mahtuu tekemään vaikka mitä.
Arnen synttäreille pikkumies oli täpinöissään - vieraita, lahjoja ja herkkuja! Tässä kuvassa tosin pari viikkoa sitten mummulassa, Nuoremman Tyttären ottama tilannekuva totisesta torvensoittajasta. Vaippa päässä lienee uusinta muotia. Pikkumies on niin rakas, sellainen luikkuselkäinen purjokäpälä :)
Uue nädala soovid, minu valud ja pisarad on jälle ära läinud. Loodan et algab uus periood, parem ja ilus.
maanantai 26. syyskuuta 2011
Arkea Kurkipellolla
Tunnisteet:
arkielämää,
Luonto,
Mummuna,
Nivelpsori,
Sisustus(unelmia),
Väriä elämään
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
1 kommentti:
Kaunista - tunnelmaa ja elämän tuoksua :)
Lähetä kommentti